Kun lapsi saa ensimmäisen puhelimensa

Kun lapsi saa ensimmäisen puhelimensa

Eskarilaisista 27 prosentilla on puhelin käytössään, mutta luku nousee heti koulutielle astuttaessa. Jo 7-vuotiaista yli puolella on puhelin ja lähes kaikilla 8-vuotiailla lapsilla on puhelin; valtaosalla älypuhelin. *)

Lapsen ja oman puhelimen ensikohtaaminen on tärkeä vaihe, koska silloin luodaan pohja tuleville mediataidoille. Mediakasvatus kuuluu osana lapsen kasvatukseen. Vanhemmalta ei odoteta ihmeitä – läsnäolo, keskustelu, harjoittelu ja yhdessä tekeminen toimivat tälläkin kasvatusalueella. Hyvin nopeasti ollaan tilanteessa, jossa lapset ovat vanhempiaan parempia käyttämään Instagramia, WhatsAppia, Snapchatia ja Ask.fm:ää. Siksi onkin suotavaa, että puhelimen ja netin käyttöön liittyvät asiat on käsitelty varhaisessa vaiheessa.

5 vinkkiä vanhemmille

Tässä muutama vinkki, millaisista asioista ja miten lapsen kanssa voisi jutella puhelimen ja netin käytöstä, jotta puhelimen käyttö olisi turvallista.

  1. Tutustukaa ja keskustelkaa

    Lapsi tarvitsee mediankäytössään opastusta ja tukea, mutta myös paljon kuuntelua, läsnäoloa ja yhdessä tekemistä, jotta hän osaa käyttää mediaa hyvien tapojen mukaan ja tiedostaen. Vanhemmat antavat lapsille esimerkkejä ja käyttäytymismalleja. Anna lapsen myös opettaa sinua. Voitte laatia netinkäytön sääntöjä myös yhdessä.

  2. Sopikaa pelisäännöt yhdessä

    Pelaaminen ja netissä surffailu eivät ole pelkästään huonoja asioita. Monet pelit auttavat oppimisessa ja kehittävät ongelmanratkaisukykyä. Kohtuus ruutuajassakin on hyväksi, ja siksi säännöistä on sovittava etukäteen ja niistä on pidettävä kiinni.

  3. Rajoita rakkaudella

    Tekniset suojaukset ovat hyvä apukeino, mutta ne eivät korvaa yhteisesti sovittuja sääntöjä ja vanhempien läsnäoloa. Lapsen liittymään voi asentaa saldorajan ja maksullisten palvelujen käyttöä pystyy rajoittamaan. Sopikaa, että puhelinta ei saa antaa muiden käyttöön. Ylläpidä luottamuksellista suhdetta lapseen, jotta hän osaa tarvittaessa tukeutua sinuun.

  4. Suojaa lapsen yksityisyys

    Sosiaalinen media perustuu tiedon jakamiselle. On siis oltava tarkka, mitä netissä jakaa. Lasten voi olla vaikeaa arvioida, mitä tietoja ja kuvia itsestä voi huoletta kertoa/jakaa ja millaiset asiat/kuvat kannattaa jättää kertomatta. Esimerkkien kautta lapsi ymmärtää paremmin, mikä on yksityisen ja julkisen tiedon ero. Yksityistä tietoa ovat muun muassa koko nimi, kotiosoite ja salasanat.

  5. Nollatoleranssi kiusaamiselle – myös netissä

    Keskustele lapsen kanssa siitä, mikä on sopimatonta käyttäytymistä ja miksi. Esimerkkien kautta lapsi oivaltaa, että itseen kohdistuva kiusaaminen ei varmasti tunnu kivalta. Rohkaise lasta kertomaan hyvistä ja huonoista kokemuksista ja kehu häntä oikein toimimisesta, jos ja kun hän kertoo nettikiusaamisesta.

Vanhempien muistilista

Suositusten mukaan lapsen tulisi viettää ruutujen ääressä enintään kaksi tuntia päivässä. Hyvä perussääntö on, että lapsen päivään tulisi kuulua ainakin yhtä paljon liikuntaa kuin ruutuaikaa. Vanhemmille laaditun muistilistan löydät osoitteesta https://www.dna.fi/dna-oy/paljonko-on-sopiva-maara-ruutuaikaa.