Kuvakaappaa aina

Tuhannet lapset Suomessa kohtaavat netissä seksuaalista häirintää joka päivä.

Opeta lapselle tämä:


 

Jokin viesti tai kuva netissä epäilyttää?

 

Ota siitä kuvakaappaus. Aina.

 

Näytä se turvalliselle aikuiselle, mutta älä lähetä kuvaa eteenpäin.

Kuvassa henkilö pitää älypuhelinta tarkennettuna, ja hänen kasvonsa ovat epäselvät pimeää taustaa vasten.

Lapset eivät ole turvassa seksuaaliselta häirinnältä netissä myöskään Suomessa

Jyväskylän yliopiston tutkimuksen mukaan lähes joka kymmenes 11-, 13- ja 15-vuotias lapsi Suomessa kohtaa seksuaalista häirintää somessa joka ikinen viikko. Se on miltei 18 000 lasta.* Verkossa tapahtuvan häirinnän ja jopa väkivallan vaikutukset voivat kulkea lapsen mukana läpi elämän. Vaikka ongelma on meidän aikuisten vastuulla, on tärkeää, että lapsi osaa myös itse toimia. Yksi kuvakaappaus voi pelastaa paljon.

Juttele lapsen kanssa ja ottakaa yhdessä haltuun yllä oleva kuvakaappaussääntö – mieluusti jo ennen oman laitteen saamista.

(*)Lähde: Jyväskylän yliopiston toteuttama WHO-Koululaistutkimus 2026, alustavat tulokset. Lasten määrä laskettu Tilastokeskuksen väestöluvuista tutkimuksen vastausten prosenttiosuuksien perusteella. Viimeisin julkaistu WHO-koululaistutkimus Suomessa, Lahti et al., 2024.

Aikuinen ja lapsi katsovat yhdessä älypuhelinta; molemmat keskittyvät näyttöön ja osoittavat sitä sormellaan.

Kun lapsi näyttää kuvakaappauksen:

1. Kuuntele lasta rauhallisesti, osoita ymmärrystä ja lohduta häntä.

2. Älä lähetä kuvakaappausta eteenpäin, sillä se voi olla rikos.

3. Jos epäilet rikosta, ole yhteydessä poliisiin. Pelkkä epäily riittää.

4. Jos et epäile rikosta, poista kuvakaappaus kaikilta laitteilta (myös laitteen roskakorista).

Lue lisää lapsesta rikoksen kohteena poliisin sivuilta.

Tietoa sivulla siteeratusta tutkimuksesta

- WHO-Koululaistutkimus, HBSC Finland, on osa WHO:n Euroopan toimiston kanssa yhteistyössä toteutettavaa kansainvälistä tutkimusta, jonka anonyymejä kyselyitä täyttävät sadattuhannet 11-, 13- ja 15-vuotiaat lapset ja nuoret Euroopasta, Pohjois-Amerikasta ja Aasiasta.

- Tutkimus tehdään noin 50 eri maassa 4 vuoden välein.

- Tutkimuksen otos Suomessa on kansallisesti edustava. Vuoden 2024 julkaisussa vastaajamäärä (N) oli 2288 ja uusimmassa vuoden 2026 tutkimuksessa tämä on ollut 9971.

- Sosiaalisen median uhkatilanteita kysyttiin ensi kerran vuoden 2022 tutkimuksessa. Tässä siteeratut tulokset ovat alustavia tuloksia vuoden 2026 kyselystä.

- Tutkimuksen kysymykset suomeksi ovat olleet: ”Kuinka usein kohtaat sosiaalisessa mediassa seuraavia asioita?”, ”Sinuun kohdistuva seksuaalinen häirintä tai ahdistelu”.

- Viimeisin julkaistu WHO-koululaistutkimus Suomen osalta: Lahti et al., 2024.

Työpöytä, jossa on tusseja, piirustuksia, leluavaruussukkula, pehmoeläin, kirjoja ja valaistu lamppu.

Digiturvatyöpajat

Suojellaan Lapsia ry järjestää DNA:n tuella säännöllisesti digiturvataitojen työpajoja pienille koululaisille. Työpajoihin on osallistunut jo yli 30 000 lasta yli 170 paikkakunnalta ympäri Suomen. Kun koko luokalla on taidot kunnossa, lapsi pysyy parhaiten turvassa.

Suojellaan Lapsia järjestää tänä syksynä seuraavia työpajoja:

Työpaja 1: Digiturvataidot

Digiturvataitoja edistävissä työpajoissa lapset harjoittelevat ja oppivat tärkeitä digiturvataitoja digiarjen eri tilanteisiin.

5-6-vuotiaille: tiistai 29.9. klo 9-11
7-9-vuotiaille: torstai 1.10. klo 9-11

Työpaja 2: Kehon rajat

Kehon rajojen harjoittelia edistävissä työpajoissa lapset harjoittelevat ja oppivat kehon rajoihin ja kehorauhaan liittyviä turvataitoja.

5-6-vuotiaille: tiistai 17.11. klo 9-11
7-9-vuotiaille: torstai 19.11. klo 9-11

Lue lisää Suojellaan Lapsia ry:n sivuilta. Työpajasta voi myös vinkata lapsen opettajalle!

Lapsi ja aikuinen, jolla on kuvioitu mekko, kädestä pitäen seisovat puulattialaudoilla.

Älylaitteiden käyttöä opetellaan kuten liikennesääntöjä

Digitaalisuus on hieno mahdollisuus oppia, leikkiä ja pitää yhteyttä – kunhan sen tekee turvallisesti, ikätason mukaisesti ja aikuisen lempeässä ohjauksessa. Suosituksemme on, että riippumatta lapsen iästä, älylaitteiden käyttöä harjoitellaan aina ensin yhdessä aikuisen kanssa. Tilannetta voi verrata liikennetaitoihin: ensin reittiä kuljetaan yhdessä aikuisen kanssa, tunnistetaan mahdolliset vaaranpaikat, opetellaan turvalliset tienylitykset ja käydään säännöt yhdessä läpi. Vasta sitten on aika kokeilla itsenäistä kulkemista.

Aikuisten on tärkeä muistaa, että mikään teknologia tai turva-asetus ei korvaa aikuisen läsnäoloa eikä täysin suojaa lasta verkossa.

Henkilö istuu nurmikolla urheiluvaatteissa, pitää älypuhelinta molemmilla käsillään, vaaleanpunaiset lenkkarit näkyvissä.

Ensimmäinen puhelin ja itsenäinen käyttö

THL:n suosituksen mukaan alle 13‑vuotiaalle ei suositella omaa älypuhelinta, ja lapsen ensimmäisen älypuhelimen hankintaa kannattaakin viivästyttää siihen saakka, kunnes sille on todellinen tarve. Lapsen huoltaja päättää, tarvitseeko lapsi puhelinta, ja vastaa sen vastuullisesta käyttöönotosta ja käytöstä. Digitaalisten taitojen harjoitteluun lapsi ei tarvitse omaa laitetta.

Digitaalisten laitteiden käytön suositukset 6–13-vuotiaille: 

  • 6–13-vuotiaalle ei suositella älypuhelinta, sillä heidän sosiokognitiiviset kykynsä eivät vielä riitä turvalliseen netin käyttöön. 
  • Jos 6–13-vuotiaalle tarvitaan puhelin ystäviin ja perheeseen yhteydenpitoa varten, suosittelemme ensisijaisesti rajallisilla ominaisuuksilla varustettua laitetta kuten kellopuhelinta, jolla ei pääse avoimeen internetiin. 
  • Mikäli 6–13-vuotiaalle kuitenkin hankitaan älypuhelin, on vanhemman syytä perehtyä huolella laitteen omiin suojaus- ja rajoitusominaisuuksiin sekä tarvittaessa hankkia erillinen tietoturvasovellus, kuten DNA Digiturva.
Silmälasipäinen nuori hymyilee ottaessaan selfietä älypuhelimella sisätiloissa.

Ikärajat ja ruutuaika – suuntaviivat perheen arkeen

Digiympäristöt on kehitetty mukaansatempaaviksi, ja siksi lapsi tarvitsee aikuisen tukea käytön rajaamisessa. Suosittelemme noudattamaan THL:n linjaamia ruutuaikoja, jotka tukevat lapsen aivojen kehitystä, unta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia:

  • 0–2-vuotiaat: Ei ruutuaikaa. Poikkeuksena voivat olla perheen yhteiset videopuhelut.
  • 2–5-vuotiaat sekä 6–10-vuotiaat: Ruutuaikaa enintään 1 tunti päivässä.
  • 11–13-vuotiaat: Ruutuaikaa enintään 2 tuntia päivässä.
  • Ikärajat: Sosiaalisen median, pelien ja elokuvien ikärajoja tulee noudattaa. THL:n ohjeistuksen mukaisesti alle 13-vuotiaat eivät saa käyttää sosiaalisen median palveluita (esim. WhatsApp, TikTok, YouTube, Snapchat, Instagram).

Huom! Ruutuaikojen lisäksi lapsi voi kuunnella äänikirjoja tai musiikkia ilman ruudun katselua. Satunnaisesti laitteita voidaan käyttää pidempään esimerkiksi perheen yhteisessä elokuvaillassa.

DNA:n vinkit vanhemmille turvalliseen digiarkeen

  1. Yhdessä oppimista: Ole kiinnostunut lapsen digiarjesta. Yhdessä tekeminen on paras keino ymmärtää lapsen digitaalista ympäristöä ja havaita, mikäli lapsi kohtaa verkossa jotain ahdistavaa.
  2. Tauoilla tasapainoa: Lapsen kehittyvät aivot tarvitsevat ruudutonta aikaa. DNA lanseerasi jo vuonna 2022 valtakunnallisen Älyvapaapäivän ja kehitti yhdessä Suojellaan Lapsia ry:n kanssa Puhelinparkin, joiden avulla perheet voivat helposti rauhoittaa yhteiset hetket älylaitteilta. Leikki, keskustelu ja ruokailu ilman ruutuja vahvistavat vuorovaikutusta.
  3. Illalla rauhoitutaan: Ruutujen katselu kannattaa lopettaa vähintään tuntia ennen nukkumaanmenoa unen laadun turvaamiseksi.
  4. Turva-asetukset kuntoon: Tutustu ja hyödynnä laitteen omia suojaus- ja rajoitusominaisuuksia. Lisäksi on suositeltavaa hankkia palvelu, jolla torjutaan tietoturvauhkia ja suojataan laite sekä henkilötiedot.
  5. Esimerkin voima: Lapsi oppii tarkkailemalla aikuista. Oma tapasi käyttää laitteita toimii mallina lapsellesi.

Hymyilevä pitkätukkainen nainen halaa nuorta tyttöä ulkona, molemmat näyttävät onnellisilta.

Turvallisen digiarjen tehtävävihko 200 000 kotiin

DNA ja Suojellaan Lapsia ry ovat kehittäneet yhdessä 5–9-vuotiaille lapsille suunnatun tehtävävihkosen, joka tukee lapsen digiturvataitojen omaksumista tarinan ja toiminnallisten tehtävien avulla.

 

Puhelimen latausasema, jossa on sarjakuvamakosotteja ja teksti Puhelinparkki näytöllä.

Puhelinparkki perheiden digiarkea helpottamaan

Digiympäristöt ovat mukaansatempaavia, kehittäviä ja kiehtovia – niin aikuisille kuin lapsillekin. Silti on tärkeää löytää tasapaino yhdessäolon ja laitteiden kanssa vietetyn ajan välille. Puhelinparkki tuo hetken huilin niin kierroksilla käyvälle luurille kuin omalle mielellekin.

Mies ja lapsi istuvat pianon ääressä ja lukevat yhdessä nuotteja tabletilta.

DNA:n Älyvapaapäivä

Lanseerasimme vuonna 2022 muistuttaen älyvapaiden hetkien tärkeydestä. Tuntikin ilman laitetta tekee hyvää, kokonaisesta älyvapaapäivästä puhumattakaan.

 

 

Vaaleanpunainen pelikorttipakka, osa korteista kuvapuoli ylöspäin, avoimen korttirasian vieressä vaalealla alustalla.

Digitaitojen pelikortit Plan International Suomen kanssa

Plan Internationalin ja DNA:n yhteistyössä suunnittelemat pelikortit auttavat löytämään uusia digitaitoja. Kortit ovat tavoittaneet jo yli 60 000 lasta ja nuorta.