Tutkimukset:
Digitaalinen elämä 2023
DNA:n Digitaalinen elämä -tutkimus selvittää, miltä suomalaisten digitaalinen arki näyttää, miten digitaalisia palveluja käytetään ja miten digitaalinen yhdenvertaisuus koetaan. Tältä sivulta löydät lisätietoa Digitaalinen elämä -tutkimuksestamme.
DNA:n tutkimusten päätavoite on tuottaa arvoa DNA:n liiketoiminnan ja keskeisten sidosryhmien päätöksenteon tueksi.
Katso kaikki tutkimukset
Suomalaiset uskovat tietoturvauhkien lisääntyvän lähivuosina, selviää Digitaalinen elämä -tutkimuksesta
Suomalaiset pitävät digitaalisten laitteiden tietoturvaa erittäin tärkeänä. Edellisvuoteen verrattuna tietoturvauhilta suojautuminen koetaan nyt jopa entistä tarpeellisemmaksi. Vaikka uhkien uskotaan lisääntyvän seuraavien kahden vuoden aikana, on useampien yksittäisten tietoturvapalveluiden käyttö tai kiinnostus palvelua kohtaan laskenut viime vuodesta tai pidemmällä aikavälillä. Asia selviää DNA:n vuosittain teettämästä laajasta Digitaalinen elämä -tutkimuksesta.
Digitaalinen elämä -tutkimukseen vastanneista 73 prosenttia pitää tietoturva-asioista huolehtimista tärkeänä, mutta silti useampien yksittäisten tietoturvapalvelujen käyttö tai kiinnostus niitä kohtaan on laskussa. Esimerkiksi tänä vuonna virusten ja haittaohjelmien torjunta oli käytössä tai siitä oli kiinnostunut 79 prosenttia vastaajista, kun vuonna 2021 vastaava lukema oli 88 prosenttia. Myös henkilökohtaisia tietoja tietomurtojen varalta valvova palvelu oli tänä vuonna harvemmalla käytössä tai herätti vähemmän kiinnostusta (49 %) kuin viime vuonna (56 %). Sen sijaan salasanojen hallintapalvelu oli käytössä tai herätti kiinnostusta useammin kuin viime vuonna. Myös haitallisten verkkosivujen esto piti käytön ja kiinnostuksen osalta pintansa viime vuoteen verrattuna.
”Vaikka kiinnostus joitakin tietoturvapalveluja kohtaan onkin laskenut, näyttää siltä, että kokonaistasolla tietoturvapalvelujen käyttö on kuitenkin kasvanut edellisvuodesta. Esimerkiksi viime vuonna 76 prosenttia kaikista vastaajista on kertonut käyttävänsä ainakin jotakin tietoturvapalvelua. Tänä vuonna vastaava lukema on 84 prosenttia”, sanoo DNA:n mobiililiiketoiminnan johtaja Cedric Kamtsan.
“Vaikka yleinen kuluttajahintojen nousu huolettaa monia, yhä useampi suojautuu ainakin joiltakin tietoturvauhilta tietoturvapalvelun avulla. Tietoturvasta ei aivan ensimmäisenä kannatakaan tinkiä, sillä se voi ehkäistä potentiaalisesti hyvin mittavia taloudellisia haittoja”, jatkaa Kamtsan.
Niiden osuus, jotka ajattelevat, ettei suojautuminen tietoturvauhilta ole tarpeellista, on laskenut. Viime vuoteen verrattuna näin ajattelevien määrä on tipahtanut 18 prosentista 10 prosenttiin. Lisäksi jopa 68 prosenttia vastaajista uskoo tietoturvauhkien lisääntyvän seuraavien kahden vuoden aikana.
”Erilaiset tietoturvauhat kuten identiteettivarkaudet ja verkkopankkitunnuksia kalastelevat huijaukset ovat tulleet jäädäkseen. Tulevaisuudessa tietoturvauhkien määrä todennäköisesti kasvaa entisestään, ja niistä tulee entistä hankalammin hahmotettavia”, sanoo Kamtsan.
Myös älypuhelimet ja tabletit tarvitsevat suojaa
Tietoturvapalveluista ylivoimaisesti suosituin on virusten ja haittaohjelmien torjunta, joka on käytössä 65 prosentilla vastaajista. Muita suosittuja tai kiinnostavia tietoturvapalveluja ovat haitallisten verkkosivujen esto, salasanojen hallinta sekä varmuuskopiointi.
Vain reilu kolmannes kaikista vastaajista ilmoitti käyttävänsä tietoturvasovelluksia esimerkiksi tabletillaan tai älypuhelimellaan. Kolmasosa vastaajista myös ilmoitti, ettei suojaa älylaitteitaan, koska luottaa käyttämiensä laitteiden omaan suojaukseen.
“Perinteisesti tietokoneet on suojattu viruksilta ja haittaohjelmilta. Nykyään olisi tärkeää kiinnittää huomiota myös mobiililaitteiden tietoturvaan, sillä moni hoitaa esimerkiksi pankkiasioitaan nimenomaan älypuhelimella”, toteaa Kamtsan.
“Lisäksi on hyvä tiedostaa, ettei tietoturvassa ole kyse ainoastaan laitteen ominaisuuksista. Suljetunkaan ekosysteemin laite ei estä päätymistä luotettavan näköiselle huijaussivustolle, vaan huijauksenesto vaatii tietoturvapalvelun. Inhimillinen erehdys on aina mahdollinen, ja sen mahdollisuutta voidaan pienentää tietoturvapalvelun avulla”, summaa Kamtsan.
Tietoisuus tietoturvauhista kasvanut
Yhä useampi vastaaja kokee omaavansa tarpeeksi tietoa tietoturvauhista. Erityisesti alle 25-vuotiaat kokevat tietonsa tietoturvauhista riittäviksi (75 %). Kokemus riittävästä tiedosta laskee sitä mukaa, mitä vanhemmista vastaajista on kyse. Esimerkiksi 65–74-vuotiaista enää alle puolet kokee omaavansa tarpeeksi tietoa tietoturvauhista. Tietoturva-asiat myös huolettavat vanhimpia ikäryhmiä enemmän kuin nuorempia.
Vanhemmat ikäluokat ovat myös nuorempia innokkaampia suojautumaan tietoturvauhilta: 55–64-vuotiaista 73 prosenttia ja 65–74-vuotiaista 71 prosenttia haluaa aktiivisesti suojautua tietoturvauhilta.
“Vaikka nuoret kokevat tietävänsä riittävästi tietoturvauhista, ovat he myös kaikkein epävarmimpia siitä, miten tietoturvauhilta voidaan suojautua. Peräti 41 prosenttia alle 25-vuotiaista ilmoitti pelkäävänsä, ettei ymmärrä, mitä voisi tehdä turvatakseen itseään netissä”, kuvaa Kamtsan.
”Kaikilla tulisi olla oikeus ja mahdollisuus turvalliseen netinkäyttöön. Operaattorina roolimme onkin lisätä tietoisuutta tietoturvauhista ja mahdollistaa asiakkaillemme tietoturvallinen netinkäyttö helppokäyttöisillä ja kattavilla tietoturvapalveluilla”, sanoo Kamtsan.
DNA:n tutkimukset
Maailma muuttuu ympärillämme nopeasti. DNA haluaa vuosittaisten tutkimuksien avulla selvittää asiakkaiden toiveita ja tarpeita sekä erilaisia ilmiöitä. Jaamme tietoa niin tutkimustuloksista kuin vastauksia askarruttaviin kysymyksiin vinkkisisältöjen muodossa. Lisäksi voimme tehdä parempia palveluita ja tuotteita asiakkaillemme, jotta heidän arkensa olisi entistä mutkattomampaa.
