Tutkimukset:
Digitaaliset elämäntavat 2022

DNA:n digitaaliset elämäntavat -tutkimus selvittää, miten suomalaiset käyttävät erilaisia digitaalisia palveluja sekä niiden käytön muutoksia. Vuosittain toteutettavaan tutkimukseen vastasi tuhat 16–74-vuotiasta suomalaista. 


 

DNA:n tutkimusten päätavoite on tuottaa arvoa DNA:n liiketoiminnan ja keskeisten sidosryhmien päätöksenteon tueksi.
Katso kaikki tutkimukset

Digitaaliset elämäntavat 2022 -tutkimuksesta selviää: Suomalaiset turvautuvat mobiilisovellusten karttoihin ja hoitavat pankkiasiansa digitaalisesti, mutta tietoturvaa laiminlyö turhan moni

Suomalaisten yleisimmin käyttämät mobiilisovellukset ovat pankkien maksupalvelut sekä erilaiset kartta- ja reittipalvelut. Asia selviää DNA:n tänä keväänä teettämästä Digitaaliset elämäntavat -tutkimuksesta. Lisääntyneistä tietoturvauhkista huolimatta tietoturvasovelluksia käyttää vain 30 prosenttia vastaajista, vaikka mobiililaitteiden turvaaminen on yhtä tärkeää kuin tietokoneen suojaaminen.

Suomalaisista 71 prosenttia käyttää pankkien maksusovelluksia. Ylipäätään pankkiasioiden hoito erilaisilla laitteilla on yleistä, sillä 73 prosenttia tutkimukseen vastanneista kertoi hoitavansa pankkiasioitaan usein digitaalisesti. Vastaajista 41 prosenttia kertoo käyttävänsä myös jotakin sovellusta vahvaan tunnistautumiseen, esimerkiksi mobiilivarmennetta.

”Tutkimuksen mukaan useita arkisia asioita hoidetaan vähintään joskus verkossa. Tämä koskee niin pankki-, vero-, terveys- ja vakuutusasioita kuin vaate- ja kenkäostoksiakin. Monia julkisia palveluja pääsee käyttämään vain vahvalla tunnistautumisella. Nykyisten tietoturvauhkien maailmassa on hyvä, että ihmiset eivät ole vain yhden tunnistautumiskeinon varassa. Jos esimerkiksi oma pankki on palvelunestohyökkäyksen alaisena, pääsee mobiilivarmenteella hoitamaan esimerkiksi Kelan tai verottajan kanssa asioita”, DNA:n mobiililiiketoiminnan johtaja Cedric Kamtsan kertoo.

Kartta- ja reittipalvelut olleet suosittuja viimeiset kaksi vuotta

Yhtä laajassa käytössä pankkisovellusten kanssa ovat kartta- ja reittipalvelut, joita myös käyttää 71 prosenttia vastaajista. Aktiivisia karttapalveluiden käyttäjiä ovat erityisesti 65–74-vuotiaat, heistä 84 prosenttia ilmoitti käyttävänsä näitä.

”Mielenkiintoista huomata, että kahtena edellisvuonna kartta- ja reittipalveluita käytti reilusti yli neljä viidesosaa vastaajista. Tässä näkyy ehkä kotimaan matkailun suosio pahimpina pandemiavuosina, kun on käyty itselle ennalta tuntemattomissa paikoissa”, Kamtsan sanoo.

Karttasovellusten lisäksi yli 65-vuotiaiden joukosta löytyvät aktiivisimmat liikkumis- ja terveyssovellusten käyttäjät. Heistä melkein puolet (49 %) ilmoitti käyttävänsä liikkumista tai terveyttä seuraavia sovelluksia. Sen sijaan viime vuosina yleistyneiden online-liikuntapalvelujen käyttäjät löytyvät nuoremmista ikäryhmistä. Tutkimuksen 16–24-vuotiaista vastaajista 67 prosenttia ja 25–34-vuotiaista 62 prosenttia kertoo käyttäneensä niitä viimeisen kahden vuoden aikana.


 

Tietoturva tulisi hoitaa kuntoon tietokoneiden lisäksi mobiililaitteisiin

Vaikka tietoturvauhkien määrä kasvaa jatkuvasti, on tietoturvasovellusten käyttö hieman laskenut viime vuodesta. Tutkimuksen mukaan tietoturvasovelluksia käytetään eniten vanhimmissa

ikäryhmissä: 65–74-vuotiaiden (37 %), 55–64-vuotiaiden (35 %) sekä 45–54-vuotiaiden (34 %) joukossa. Virusten ja haittaohjelmien torjuntapalvelut ovat yleisimmin käytössä olevia palveluita.

”Perinteisesti tietokoneet on suojattu viruksilta ja haittaohjelmilta. Tietokoneiden suojaaminen verkkouhilta ei nykyaikana enää riitä, vaan tietoturvan pitäisi ulottua myös puhelimiin ja tabletteihin”, Kamtsan toteaa.

Tutkimuksen vastaajat kokevat suurimmiksi digitaalisen turvallisuuden uhkiksi identiteettivarkaudesta aiheutuvien haittojen selvittelyn, identiteettivarkaudesta aiheutuvan taloudellisen haitan sekä henkilötietojen menetyksen tietomurron yhteydessä. Samat uhkatekijät huolettivat tutkimukseen vastanneita myös viime vuonna.

Lähes kolmasosa (30 %) kaikista vastaajista kokee, ettei heillä ole riittävästi tietoa digitaalisilta uhilta suojautumiseen. Alle 35-vuotiaat puolestaan kokevat vanhempia ikäryhmiä useammin, että heillä on riittävästi tietoa digitaalisen turvallisuuden uhista.

Tietoturvapalveluista kiinnostusta herättävät erityisesti huijauspuheluiden tunnistuspalvelu ja tietovuotojen valvonta. Vastaajista 17 prosenttia ilmoittaa, ettei tiedä, millaisia tietoturvapalveluja tarvitsee eikä usko, että olemassa olevat ratkaisut voivat suojata kaikilta uhilta.

”Aivan jokaisen tulisi huolehtia tietoturvasta, mutta osa kokee, ettei tiedä miten suojautua verkkouhilta tai ei usko saavansa riittävää suojaa. Autamme asiakkaitamme huolehtimaan laitteistaan ja tiedoistaan tarjoamalla heille erittäin kattavaa tietoturvapalvelua, joka torjuu virukset, varmistaa yksityisen nettiselailun, hallitsee salasanat ja hälyttää välittömästi tietomurroista”, Kamtsan kertoo.

DNA:n tutkimukset

Maailma muuttuu ympärillämme nopeasti. DNA haluaa vuosittaisten tutkimuksien avulla selvittää asiakkaiden toiveita ja tarpeita sekä erilaisia ilmiöitä. Jaamme tietoa niin tutkimustuloksista kuin vastauksia askarruttaviin kysymyksiin vinkkisisältöjen muodossa. Lisäksi voimme tehdä parempia palveluita ja tuotteita asiakkaillemme, jotta heidän arkensa olisi entistä mutkattomampaa.

Tuotamme tietoturvan palvelumme kaikille asiakkaillemme ja yhteistyössä parhaiden toimijoiden kanssa

DNA Digiturva

DNA Digiturva suojaa samanaikaisesti niin laitteet, henkilötiedot, salasanat kuin nettiselailunkin – torju tietoturvauhat yhdellä palvelulla.

Tietoturvapalvelut liiketoiminnan suojaksi

Asiantuntijamme auttavat sinua löytämään oikeat tietoturvapalvelut turvaamaan liiketoimintasi nyt ja tulevaisuudessa.