DNA sijoituskohteena - DNA Oyj

DNA sijoitus­kohteena

Haluamme tehdä asiakkaidemme arjesta inspiroivampaa, tuottavampaa ja viihdyttävämpää.

DNA:n vahvuudet

DNA:n strategian kulmakivenä on asiakastyytyväisyys

DNA:n visiona ja missiona ovat tyytyväisimmät asiakkaat. Haluamme tehdä asiakkaidemme arjesta inspiroivampaa, tuottavampaa ja viihdyttävämpää. Tarjoamme yhteydet, palvelut ja laitteet – selkeästi, kustannustehokkaasti ja helposti.

DNA:n keskeisimmät strategiset toimenpiteet

Toimitusjohtajan katsaus: DNA:lla vahva vuosipuolisko – liikevaihto ja kannattavuus kasvoivat myös toisella neljänneksellä 

DNA:n ensimmäinen vuosipuolisko sujui vahvasti. Liikevaihtomme kasvoi 5 prosenttia 432,7 miljoonaan euroon. Palveluliikevaihto (liikevaihto vähennettynä laitemyynnillä ja yhdysliikennemaksuilla) jatkoi kasvuaan ja myös päätelaitteiden myynnin hyvä kehitys vaikutti myönteisesti liikevaihtoomme. Palveluliikevaihdon kasvu tuli erityisesti matkaviestinliittymien määrän kasvusta ja 4G-liittymien osuuden kasvusta liittymäkannassa. Tammi–kesäkuussa kannattavuutemme jatkoi paranemistaan ja liiketuloksemme kasvoi 25,2 prosenttia 59,4 miljoonaan euroon. Liiketuloksen osuus liikevaihdosta kasvoi 13,7 prosenttiin viime vuoden 11,5 prosentista.

Toisen neljänneksen tuloskehitys jatkui hyvänä. Käyttökatteemme kasvoi 15,5 prosenttia 67,6 miljoonaan euroon ja liiketuloksemme kasvoi 36,8 prosenttia 30,5 miljoonaan euroon. Toisen neljänneksen tulokseen vaikutti myönteisesti myös modernien verkkoalustojemme parantunut kustannustehokkuus. Odotamme operatiivisten investointiemme kasvavan loppuvuoden aikana, mutta jäävän edellisvuotta alhaisemmalle tasolle.

Matkaviestinpalveluiden kysyntä kehittyi myönteisesti toisella neljänneksellä. Matkaviestinverkon liittymämäärät kasvoivat vertailukauteen verrattuna 86 000 liittymällä. Matkaviestinnän liittymäkohtainen liikevaihto parani ja oli toisella neljänneksellä 18,5 euroa. Ensimmäisellä neljänneksellä tiettyjen liittymäkohtaisten hinnoittelu- ja tuotteistusmuutosten seurauksena kasvanut matkaviestinnän asiakasvaihtuvuus palasi normaalitasolle toisella neljänneksellä. Laajakaista- ja kaapelitelevisioliittymien määrä kasvoi yhteensä 21 000 liittymällä, jonka myötä kiinteän verkon liittymäkantamme (kiinteä puhe, kiinteä laajakaista ja kaapelitelevisio) lisääntyi yhteensä 9 000 liittymällä.

EU:n uusi roaming-asetus tuli voimaan 15.6., josta lähtien asiakkaamme ovat maksaneet puheluista ja viesteistä EU:ssa vain kotimaan hinnan ja tiedonsiirron hinta laski EU:ssa yli 90 prosenttia. Uudet hinnat ovat voimassa, kun käyttö toisessa EU-maassa on kohtuullista ja ajoittaista. Lisäksi lanseerasimme kesäkuussa uusia liittymiä, joissa EU-tiedonsiirto kuuluu kuukausihintaan.

Asiakkaidemme mobiilidatan käyttö ulkomailla on moninkertaistunut asetuksen voimaantulon jälkeen. Samoin ulkomaalaisten matkaviestinpalveluiden käyttö Suomessa on lisääntynyt. Myös asiakkaidemme puhelut ja tekstiviestit ovat lisääntyneet EU-maissa kymmeniä prosentteja. Vanhojen liittymien EU-perusmaksu ja uusien EU-datapaketin sisältävien liittymien korkeampi hinta kattavat DNA:lle koituvat kustannukset verkkovierailuista.

Otimme jälleen tärkeän askeleen kohti 5G:tä, kun testasimme matkaviestinverkossamme tiedonsiirtoa yhden gigabitin sekuntinopeudella. 

Arvioimme kilpailutilanteen säilyvän loppuvuoden kireänä ja pidämme vuoden 2017 näkymät ennallaan. Jatkamme työtä asiakkaidemme hyväksi strategisia tavoitteitamme toteuttaen.

Jukka Leinonen
toimitusjohtaja

DNA on yksi Suomen johtavista tietoliikennepalveluiden tarjoajista

DNA:n liiketoiminta jakautuu kuluttaja- ja yritysliiketoimintaan. Vuonna 2016 DNA:n liikevaihto oli 858,9 miljoonaa euroa kuluttajaliiketoiminnan osuuden liikevaihdosta ollessa 73,5 prosenttia ja yritysliiketoiminnan osuuden ollessa 26,5 prosenttia.

Suomen kolmen suurimman tietoliikenneoperaattorin, DNA:n, Elisan ja Soneran, osuus markkinan kokonaisliikevaihdosta on lähes 90 prosenttia. DNA:n liiketoiminnalle kasvumahdollisuuksia tarjoaa esimerkiksi korkea älypuhelinpenetraatio ja jatkuvasti kasvava 4G-liittymien kysyntä, mikä kasvattaa omalta osaltaan mobiilidatan käyttöä. Vuoden 2016 aikana DNA:n liittymämäärät kasvoivat pääkilpailijoita nopeammin: matkaviestinliittymäkanta kasvoi 121 000 liittymällä ja kiinteän verkon laajakaistaliittymäkanta 4 000 liittymällä. Kaikkiaan DNA:lla on yli 3,8 miljoonaa liittymäasiakkuutta.

Vahva markkina-asema kaikissa tuotteissa ja kasvavat markkinaosuudet

Matkaviestinmarkkinassa (puhe- ja datapalvelut) ja kiinteän laajakaista markkinassa DNA on kolmanneksi suurin toimija Suomessa. Kaapelitelevisiomarkkinassa DNA on Suomen suurin toimija. Viimeisten parin vuoden aikana DNA:n markkinaosuudet ovat olleet kasvussa. Esimerkiksi matkaviestinnässä DNA:n markkinaosuus on kasvanut vuoden 2013 24 prosentista vuoden 2016 27 prosenttiin ja kiinteässä laajakaistassa 21 prosentista 26 prosenttiin.

DNA:n strategian ytimessä on asiakastyytyväisyys ja tekemisen keskiössä on asiakas: haluamme erottua erityisesti asiakaskokemuksella. DNA:n tarjoamat yhteydet, palvelut ja laitteet ovat aina laadukkaita, reilusti hinnoiteltuja ja mutkattomia käyttää. DNA:n palvelutarjoama on erittäin kilpailukykyinen, kuten korkeat ja kasvavat pistemäärät asiakkaiden tyytyväisyyttä mittaavassa NPS-arvioinnissa (Net Promoter Score) osoittavat.

Tulevaisuudessa DNA:n liiketoimintaa kasvattavia trendejä ovat esimerkiksi yhä verkottuneempi elämäntyyli, uudet mobiilit päätelaitteet sovelluksineen, TV- ja kodin viihteen uudet palvelut, mobiilidatan huima kasvu ja nopeat dataliittymät, ICT:n liiketoimintakriittisyyden kasvu yrityksissä, pilvipalvelut ja teollinen internet.

DNA:n riskienhallintaprosessi ja lähiajan riskit sekä epävarmuustekijät

Riskienhallintaprosessi 

Hallitus päättää riskienhallinnan tavoitteista ja periaatteista sekä vahvistaa yhtiön riskienhallintapolitiikan. Hallitus valvoo riskienhallinnan toteuttamista. Hallitus on perustanut tarkastusvaliokunnan, jonka riskienhallintaan liittyvät velvollisuudet on määritelty hallituksen vahvistamassa tarkastusvaliokunnan työjärjestyksessä. 

DNA:n toimitusjohtaja vastaa riskienhallinnan toteuttamisen järjestämisestä ja riskienhallintapolitiikan ylläpidosta. 

Riskienhallinnan prosessi tuottaa raportteja riskeistä ja riskienhallintakeinoista DNA:n johtoryhmälle, tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle. Riskienhallintaraporttien pohjalta laaditaan toimintasuunnitelmat keskeisimpien riskien hallitsemiseksi ja näiden suunnitelmien toteutumista seurataan johtoryhmässä sekä tarkastusvaliokunnassa. 

Riskienhallinta DNA:ssa muodostuu riskien tunnistamisesta ja arvioinnista, riskienhallintastrategioiden kehittämisestä, riskienhallintamenetelmien suunnittelusta ja täytäntöönpanosta, riskienhallinnan tulosten seurannasta sekä riskinhallintaosaamisen jatkuvasta parantamisesta. 

Riskienhallinnan vuosisuunnitelma seuraa DNA:n strategiaprosessin vuosisuunnitelmaa. Tavoitteena on vuosittain päivittää DNA:n riskikartta ja laatia DNA:n johtoryhmälle, tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle 1-2 raporttia keskeisimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä niiden hallinnasta. 

DNA:n johtoryhmä määrittelee avainriskit ja asettaa niille riskivastuulliset. Nämä riskivastuulliset dokumentoivat riskienhallintakeinot ja kehitystoimenpiteet, jotka DNA:n toimitusjohtaja hyväksyy. Riskivastuullinen on henkilö, joka toimensa puolesta on parhaimmassa asemassa ymmärtämään riskiä sekä määrittämään, kuinka sen hallintaa tulisi kehittää. Samasta riskistä voi olla vastuussa myös useampi eri henkilö yhdessä. Riskienhallinnan prosessit ja sisäisen valvonnan toimintamallit ovat linjassa keskenään. 

Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät osavuosikatsauksen 1-3/2017 mukaisesti

Strategiset ja operatiiviset riskit:

Suomen tietoliikennemarkkinoita kuvaa kireä kilpailu vakiintuneiden toimijoiden kesken. Tietoliikenneratkaisujen penetraatioaste on korkea.

DNA:n markkina-alue on Suomi, missä matkapuhelinten määrä asukasta kohden on jo maailman suurimpia eli liittymämäärän kasvu on rajallista.
DNA seuraa tarkasti toimintaympäristön muutoksia ja sen mukanaan tuomia mahdollisia uusia liiketoimintamahdollisuuksia, joihin liittyy aina tavanomaista ja vakiintunutta liiketoimintaa suurempia riskejä.

Uudet viestintavat ja jatkuva teknologinen kehitys

Tietoliikennealaan ja samalla DNA:n liiketoimintaan vaikuttaa nopea teknologinen kehitys. Teknologian kehitys sekä uudentyyppiset palvelut ja päätelaitteet mahdollistavat uusia ansaintamalleja perinteisten tietoliikennepalveluiden rinnalle. Asiakaskäyttäytyminen voi muuttua nopeastikin, jos uudet palvelut ovat riittävän helppokäyttöisiä ja luotettavia. Uusien viestintätapojen yleistyminen vaikuttaa operaattoreiden perinteiseen liiketoimintaan.

Viihdeliiketoiminnassa kireä kilpailu

TV- ja viihdepalveluiden kilpailukentässä ovat mukana vahvasti myös kansainväliset toimijat. DNA kohtaa kilpailua perinteisten operaattoreiden suunnasta, mutta yhä enemmän myös dataverkkoja ja mobiilipäätelaitteita hyödyntävien OTT (over the top) -toimijoiden suunnasta. Myös mediayhtiöiden omien jakelukanavien ja palveluiden merkitys on kasvanut.

Lisäksi käynnissä oleva voimakas median murros tuo mukanaan niin riskejä kuin mahdollisuuksia sisältöoikeuksista neuvoteltaessa. DNA seuraa TV- ja viihdepalveluiden markkinaa tarkasti ja kehittää tarjoamaansa jatkuvasti, markkinoiden muutoksia ennakoiden.

Järjestelmiin ja verkkoihin liittyvät riskit:

DNA:n toiminnan luonne ja asiakasvaatimukset asettavat korkeat toimintavaatimukset DNA:n tietojärjestelmille ja verkkoinfrastruktuurille. DNA:n liiketoiminta on pääomaintensiivistä ja yhtiön menestys riippuu siitä, että DNA ylläpitää ja parantaa verkkoinfrastruktuuriaan jatkuvasti. Verkkoon kytkettyjen päätelaitteiden määrä on voimakkaassa kasvussa niin kotitalouksissa kuin yrityksissä. M2M-liittymät ja teollinen internet tulevat lisäämään dataliikenteen määrää entisestään. Uusien älylaitteiden yleistyessä ja esimerkiksi teollisen internetin myötä hyvän tietoturvan sekä tietosuojan merkitys korostuu entisestään.

DNA investoi korkealuokkaisiin tietojärjestelmiin ja analytiikkatyökaluihin asiakasymmärryksen parantamiseksi ja monikanavaisuuteen perustuvan asiakaskokemuksen luomiseksi. DNA:n liiketoiminta riippuu tietoteknisistä järjestelmistä, ja näihin järjestelmiin liittyy useita toisiinsa kytkeytyviä riskejä, mutta samalla myös liiketoiminnan kannalta merkittäviä datan hyödyntämismahdollisuuksia.

Sääntelyyn liittyvät riskit:

Euroopan komission syksyllä 2016 julkaiseman sähköisen viestinnän sääntelykehyksen uudistamista koskevan ehdotuksen käsittely on EU-toimielimissä vielä kesken. Uudella sääntelyllä voi olla merkittäviä vaikutuksia DNA:n liiketoimintaan.

EU-komissio täydensi alkuvuodesta 2017 yleistä tietosuoja-asetusta antamalla asetusluonnoksen yksityiselämän ja henkilötietojen suojaamisesta sähköisessä viestinnässä. EU:n yleiseen ja sähköisen viestinnän tietosuojaan tehtävillä muutoksilla voi olla merkittäviä vaikutuksia DNA:n liiketoimintaan.

EU-komissio hyväksyi loppuvuodesta 2016 täytäntöönpanoasetuksen verkkovierailun ns. kohtuullisen käytön periaatteista (Fair Use Policy). Verkkovierailun enimmäistukkumaksuista päätettiin lopullisesti huhtikuussa 2017. Uudella verkkovierailusääntelyllä voi olla merkittäviä vaikutuksia DNA:n liiketoimintaan.

Rahoitusriskit:

Korkoriskin hallitsemiseksi konsernin lainanotto on hajautettu kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin instrumentteihin. Likviditeettiriskin hallitsemiseksi yhtiöllä on käytössään likvidien varojen lisäksi myös luottolimiittejä. Asiakaskunnan luottoriskin hallitsemiseksi uusien asiakkaiden luottokelpoisuus tarkistetaan tilausta tehtäessä. Konsernilla ei ole merkittävää valuuttariskiä, koska valtaosa kassavirroista on euromääräisiä.
Rahoitusriskien hallinnasta selostetaan tarkemmin vuosikertomuksen yhteydessä julkaistun konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 3: http://annualreport.dna.fi/.

Vahinkoriskit:

Mahdollisten ennalta arvaamattomien vahinkoriskien varalta DNA:lla on jatkuva vakuutusturva, jonka piiriin kuuluvat muun muassa henkilöstö-, omaisuus- ja keskeytys-, vastuu- ja rikosvahingot. Vahinkoriskejä torjutaan ja minimoidaan mm. turvallisuusohjeistuksella sekä henkilökunnan kouluttamisella.

Tietoliikennemarkkinoiden murros jatkuu

Erilaisten verkkoon kytkettyjen laitteiden määrä kasvaa jatkuvasti – ja näin ollen myös matkaviestin- ja kiinteissä verkoissa liikkuva datamäärä. Myös maksutelevisio- ja erilaisten videopalveluiden suosio on kasvussa. Työnteko yrityksissä on nykyään entistäkin liikkuvampaa ja joustavampaa. Tämä kaikki asettaa uudenlaisia vaatimuksia operaattoreiden järjestelmien ja verkkoinfrastruktuurin laadulle ja käytettävyydelle.

Huolimatta markkinoiden murroksesta kilpailuympäristö Suomen tietoliikennemarkkinoilla on varsin vakaa. Kolmen suurimman tietoliikennepalvelujen tarjoajan – DNA:n, Elisan ja Soneran – yhteenlaskettu liikevaihto on noin 90 prosenttia markkinoiden liikevaihdosta. Markkinoille ei myöskään ole tullut uusia, aggressiivisesti markkinaosuuksia tavoittelevia operaattoreita. Kaikki kolme operaattoria tarjoavat sekä matkaviestinnän että kiinteän verkon palveluita yksityis- ja yritysasiakkaille.

Heikko taloudellinen tilanne on vaikuttanut tietoliikennealaan vähemmän kuin useisiin muihin toimialoihin, koska tietoliikennepalveluiden kysyntä on suhteellisen vakaata.

Suomalaiset ovat matkaviestinnän käytössä maailman kärkeä

Vuonna 2015 Suomen matkaviestinverkon tietoliikennemarkkinoiden liikevaihto oli 1,9 miljardia euroa(1, ja matkaviestinpalveluiden penetraatio on maailman huippua. Matkaviestinliittymien penetraatio oli vuoden 2015 lopussa jo 167 prosenttia(2, ja tilaajamäärät jatkavat edelleen kasvuaan.

Suomessa on Euroopan suurin matkaviestinnän penetraatio

Suomessa on Euroopan suurin matkaviestinnän penetraatio

Lähde: IDC

Suomessa on myös suhteellisesti eniten postpaid-liittymiä Euroopassa. Vuoden 2015 lopussa matkaviestinverkon puhe- ja data-palveluiden tilaajista peräti 92 prosentilla oli postpaid-liittymä(3.

Lähes kaikki liittymät mahdollistivat datan rajattoman käytön kiinteällä kuukausihinnalla. Mahdollisuus datan rajoittamattomaan käyttöön, yhdistettynä korkealaatuisiin matkaviestinverkkoihin on johtanut mobiililaajakaistaliittymien korkeaan käyttöasteeseen Suomessa. Vuonna 2015 suomalaiset käyttivät mobiilidataa eniten maailmassa.

Suomalaiset käyttävät mobiilidataa eniten maailmassa

Suomalaiset käyttävät mobiilidataa eniten maailmassa

Lähde: tEfficient

Kiinteän laajakaistan penetraatio Suomessa matalampi kuin EU-maissa keskimäärin

Vuonna 2015 Suomen kiinteän verkon tietoliikennemarkkinoiden liikevaihto oli noin 1,2 miljardia euroa(4. Tästä kiinteän laajakaistan palveluiden arvioidaan muodostavan noin 81 prosenttia.

Suomen kotitalouksista noin 57 prosentilla on kiinteä laajakaistayhteys(5 ja kyseinen luku on pienempi kuin EU15-maissa keskimäärin(6. Tämä johtuu muun muassa mobiililaajakaistayhteyksien laajasta levinneisyydestä ja rajattomista mobiilidataliittymistä. Erityisesti nopeiden kiinteiden laajakaistapalveluiden kysynnän odotetaan kuitenkin kasvavan muun muassa suurempaa kaistanleveyttä vaatien palveluiden, kuten esimerkiksi suoratoistovideopalveluiden suosion lisääntyessä.

Kiinteän laajakaistan penetraatio, 2015

Kiinteän laajakaistan penetraatio, 2015

Lähde: Viestintävirasto, IDC

Maksutelevisio- ja videopalvelumarkkina kasvaa

Suomalaiset kotitaloudet käyttävät televisiosisällön katsomiseen ensisijaisesti digitaalista antennitelevisioverkkoa ja kaapelitelevisioverkkoa, mutta yhä useammin myös laajakaistaverkon yli tarjottavia palveluja (mm. Yle Areena ja Netflix). Kaapelitelevisioliittymien suosio on jatkanut vakaata kasvuaan ja jo noin 60 prosenttia kotitalouksista vastaanottaa televisiosisältöjä kaapelitelevisiosta. Antennikotitalouksien määrä on hieman laskenut, mutta on edelleen keskeisin televisioverkko haja-asutusalueilla ja suomalaisten kesämökeillä.

Suomen maksullisten televisio- ja video-palveluiden markkinan arvioitiin olevan noin 235 miljoonaa euroa vuonna 2015(7. Arviolta 35 prosenttia suomalaisista kotitalouksista tilaa maksullisia televisiosisältöjä(8. Kaapeli- ja antennitelevisioverkon lineaarilähetykset ovat yleisin tapa kuluttaa maksullista TV-sisältöä, etenkin urheilulähetyksiä teräväpiirtona. Markkinaa on kuitenkin viimeisinä vuosina kasvattanut etenkin laajakaistayhteyden yli käytettävien suoratoisto- sekä tilausvideopalveluiden suosio.

Kaapelitelevision suosio jatkaa kasvuaan

Kaapelitelevision suosio jatkaa kasvuaan

Lähde: Viestintävirasto, Tilastokeskus

DNA:lla vahva asema niin matkaviestinnässä, kiinteässä laajakaistassa kuin kaapelitelevisiossakin

DNA:lla on vahva asema kaikilla edellä mainituilla kolmella markkinalla. Kaapelitelevisiossa DNA on Suomen suurin toimija. Matkaviestinnässä ja kiinteässä laajakaistassa DNA on kolmannella sijalla.

Työnteko yrityksissä muuttuu

Yritysmarkkinat koostuvat tietoliikennepalveluista ja yritysverkkojen lisäarvopalveluista, IT-palveluista, IT-ohjelmistoista ja laitemarkkinoista. Yritysmarkkinoiden arvon on arvioitu olevan 1,2 miljardia euroa ja DNA:n kannalta oleellisten lisäarvopalveluiden markkinoiden arviolta 200–300 miljoonaa euroa (9. IT-palvelut ja laitemarkkinat muodostavat suurimman osan kokonaismarkkinoista, ja niiden arvon arvioidaan olevan 6,2 miljardia euroa(10.

Teleoperaattoreista DNA, Elisa ja Sonera tarjoavat kattavia tietoliikenne- ja verkkopalveluratkaisuja. IT-palveluyhtiöt puolestaan keskittyvät verkon lisäarvopalveluihin, IT-palveluihin ja laitemarkkinoihin.

Työnteko on yrityksissä nykyään entistäkin liikkuvampaa, verkottuneempaa ja joustavampaa. Tämä heijastuu yritysten tarvitsemiin tietoliikennepalveluihin. Mobiilidatan tärkeys kasvaa ja pilvipalveluiden suosio lisääntyy. Teollinen internet ja esineiden internet (Internet of Things, IoT) tulevat kasvattamaan mobiilidatan määrää entisestään ja tarjoavat uusia kasvumahdollisuuksia operaattoreille.

1) Lähde: Viestintävirasto
2) Lähde: Viestintävirasto, IDC
3) Lähde: Gartner LINE (Marketvisio)
4) Lähde: Viestintävirasto
5) Lähde: Viestintävirasto
6) Lähde: Viestintävirasto
7) Lähde: Valor , Finnpanel, TNS Gallup.
8) Lähde: IHS, DNA:n arvio
9) Lähde: Yhtiö perustuen IDC:n ja GartnerMarketVision dataan
10) Lähde: Gartner

Vastuullinen sijoituskohde

DNA on sitoutunut jatkuvaan liiketoiminnan kehittämiseen ympäristönsä ja sidosryhmänsä huomioon ottavalla tavalla. Vastuullinen toimintatapa näkyy DNA:n omistajille arvonluontina pitkällä tähtäimellä sekä vastuullisuuteen liittyvien riskien ja mahdollisuuksien huomioimisena. Suomalaisena tietoliikennekonsernina DNA haluaa kantaa vastuunsa päästöjen vähentämisessä ja energiatehokkuuden edistämisessä.

DNA on mukana Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksessa

DNA on tehnyt Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen, jossa yhtiö sitoutuu vähentämään liiketoimintansa ilmastovaikutuksia. DNA mahdollistaa myös asiakkaidensa ympäristövaikutusten pienentämisen esimerkiksi tarjoamalla tuotteita ja palveluja liiketoiminnan digitalisoimiseen kestävän kehityksen mukaisella tavalla.

Vastuullisuuden organisointi DNA:lla

DNA:lla vastuullisuudesta vastaa ensisijaisesti toimitusjohtaja. Yritysvastuupäällikkö raportoi vastuullisuustavoitteiden toteutumisesta johtoryhmälle ja hallitukselle puolivuosittain. DNA:n vastuullisuudesta vastaa viime kädessä yhtiön hallitus, joka muun muassa hyväksyy vastuullisuusraportin vuosittain.

DNA:n vastuullisuusstrategia ja -tavoitteet

DNA:n vastuullisuusstrategia koostuu kolmesta osa-alueesta: asiakas, yhteiskunta ja merkityksellinen työ. Lisäksi DNA kehittää jatkuvasti muun muassa vastuullisia hankintoja, yksityisyyden suojaa ja tietoturvaa, tapojaan noudattaa eettisiä liiketoimintaperiaatteita sekä jätteiden kierrätystä.

Strategian osa-alueet ja niiden tavoitteet on tiivistetty seuraavasti:

Strategian osa-alue

Tavoitteet

Esimerkkejä toimenpiteistä

Asiakas
Me hoidamme asiakkaan asiaa. DNA:n tulee ymmärtää asiakkaan tarve ja tarjota tarpeisiin sopivia ratkaisuja. Asiakas ymmärtää, mitä palvelumme mahdollistavat ja tiedostaa mistä asioista pitäisi olla tietoinen digitaalisessa maailmassa.
DNA näkyy yhteiskunnassa mahdollistajana, joka tekee asiakkaidensa arjesta inspiroivampaa, tuottavampaa ja viihdyttävämpää sekä auttaa ehkäisemään digitaalista syrjäytymistä.
  • Vastuullisuus asiakasrajapinnassa on yksi keskeinen teema DNA:n sisäisissä vastuullisuuskoulutuksissa ja -viestinnässä
  • DNA:n ja Telian yhteisverkko tuo nopean 4G-verkon harvaan asutuille alueille Pohjois- ja Itä-Suomessa
  • 100 Koulua -hankkeen pääyhteistyökumppanina DNA tukee koulujen oppimisinnovaatioita
Yhteiskunta
DNA:lla on merkittävä yhteiskunnallinen rooli tärkeiden viestintäyhteyksien tarjoajana sekä kriittisen infrastruktuurin ylläpitäjänä. Jatkuvasti laajenevat verkkomme kuluttavat paljon energiaa. Siksi haluamme hoitaa osuutemme ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. 
  • Huolimatta verkkojemme jatkuvasta laajenemisesta vähennämme kokonaispäästöjämme 15 prosentilla vuoteen 2020 mennessä (vuoden 2014 tasolta)
  • Kehitämme radioverkon energiatehokkuutta ja vähennämme radioverkon päästöjä suhteessa datamäärään 80 prosentilla vuoteen 2020 mennessä (vuoden 2014 tasolta)
  • DNA:n suoraan ostama sähkö on kokonaan uusiutuvalla energialla tuotettua
  • Radioverkon modernisointihanke etenee suunnitellusti parantaen energiatehokkuutta
  • Investoinnit energiatehokkaaseen LTE-teknologiaan auttavat vähentämään päästöjä
  • Yhteisverkkohanke Telian kanssa on energiatehokas toimintatapa, koska tekniikka on jaettua
Merkityksellinen työ
Kasvatamme vastuullisuuden osaamista ja ymmärrystä DNA:lla.

Jokainen DNA:n työntekijä tuntee keskeisimmät vastuullisuustavoitteet ja ymmärtää, miten hän voi vaikuttaa niiden saavuttamiseen.
 
  • Lähes tuhat DNA:laista on osallistunut DNA:n vastuullisuuteen liittyvään koulutukseen 
  • DNA-konsernin eettiset ohjeet (ns. Code of Conduct) velvoittavat jokaista työntekijää.
  • DNA:n edistyksellinen Mutkattoman työn malli mahdollistaa etätyöskentelyn ilman erillistä sopimista esimiehen kanssa. Selvityksen mukaan työmatkaliikkumisessa saavutetaan noin 40 prosentin vuosittaiset säästöt CO2-päästöissä, kun henkilöstö tekee töitä esimerkiksi kotoa käsin.

 

Markkinanäkymät tammi-kesäkuun 2017 puolivuotiskatsauksen mukaisesti

Markkinanäkymät

Suomen talous on palannut kasvu-uralle ja myös tietoliikennemarkkinan arvo on kääntynyt kasvuun. Kilpailutilanteen odotetaan säilyvän kireänä vuonna 2017 matkaviestinnän ja kiinteän laajakaistan markkinoilla.

Mobiilidatan käyttö jatkaa kasvuaan, kun ihmiset ja yritykset käyttävät jatkuvasti enemmän digitaalisia palveluja ja verkon yli käytettäviä videopalveluja. Tästä syystä nopeampien ja rajoittamattomien 4G-liittymien kanta kasvaa sekä liittymäkohtainen datan käyttö lisääntyy. Asiakkaat ovat valmiita maksamaan enemmän nopeammista datayhteyksistä. Vuonna 2017 myytävistä uusista älypuhelimista lähes kaikissa on 4G-kyvykkyys.

Niin kotitalouksissa kuin työpaikoilla verkkoon kytkettyjen päätelaitteiden määrä ja IP-pohjaisten viestintäratkaisujen käyttö lisääntyy. 

SMS- ja puheliikenteen ennustetaan laskevan jonkin verran matkaviestinverkossa. Kiinteän verkon puhepalveluiden markkina jatkaa pienenemistään edelleen.

Kuluttajamarkkinassa nopeiden laajakaistaliittymien ja viihdepalveluiden kysynnän arvioidaan kasvavan, erityisesti suoratoisto- sekä tilausvideopalveluiden suosion myötä.

Kiinteän verkon laajakaistaliittymäasiakkaiden ennakoidaan siirtyvän edelleen taloyhtiölaajakaistapalveluihin ja suurempiin yhteysnopeuksiin. Kiinteän verkon laajakaistaliittymien kappalemääräisessä kehityksessä ei odoteta tapahtuvan suuria muutoksia. 

Yrityksillä ja organisaatioilla on kasvava tarve uusille liiketoiminnan tuottavuutta parantaville ICT-ratkaisuille. Liikkuvan ja monimuotoisen työn lisääntyminen näkyy esimerkiksi pilvipalveluiden ja videoneuvottelupalveluiden kysynnän kasvuna. Yritykset siirtävät sovelluksiaan pilvipalveluympäristöön operatiivisen toiminnan tehostamiseksi, mikä kasvattaa varmistettujen nopeiden yhteyksien kysyntää. Teollisen internetin ratkaisujen ja tämän myötä M2M-liittymämäärien (Machine to Machine) kasvun ennustetaan jatkuvan.

DNA:n vuoden 2017 näkymät ennallaan

DNA:n liikevaihdon arvioidaan pysyvän samalla tasolla ja vertailukelpoisen liiketuloksen kasvavan jonkin verran vuonna 2017 edelliseen vuoteen verrattuna. DNA:n rahoitusaseman ja maksuvalmiuden arvioidaan pysyvän hyvänä.