DNA:n strategian kulmakivenä on asiakastyytyväisyys

DNA:n visiona ja missiona ovat tyytyväisimmät asiakkaat. Haluamme tehdä asiakkaidemme arjesta inspiroivampaa, tuottavampaa ja viihdyttävämpää. Tarjoamme yhteydet, palvelut ja laitteet – selkeästi, kustannustehokkaasti ja helposti.

DNA:n neljä keskeisintä strategista tavoitetta

Toimitusjohtajan katsaus 

DNA:n vuosi käynnistyi hyvin. Liikevaihtomme kasvoi vertailukaudesta 2,9 prosenttia 228,9 miljoonaan euroon. Liikevaihtoamme kasvattivat mobiililaitemyynti ja matka­viestinpalveluliikevaihto, johon vaikutti myönteisesti erityisesti liittymäkannan kehitys. Matkaviestinpalveluliike­vaihto kasvoi 5,5 prosenttia ja mobiililaitemyynti kasvoi 17,1 prosenttia vertailukaudesta. Käyttökatteemme kasvoi 7,7 prosenttia ollen 76,1 miljoonaa euroa ja sen osuus liikevaih­dosta oli 33,2 prosenttia.

Matkaviestinverkkomme liittymämäärät nousivat vertailu­kaudesta 40 000 liittymällä ja neljänneksen lopussa niitä oli 2 851 000.Kiinteiden laajakaistaliittymien määrä nousi 18 000 liittymällä ja kaapelitelevisioliittymien määrä 11 000 liittymällä. Liittymäkohtainen liikevaihtomme (ARPU) laski hieman vertailukaudesta ja oli 18,3 euroa (18,9).Siihen vaikutti erityisesti joulukuussa 2018 laskeneet yhdysliiken­nemaksut. Asiakasvaihtuvuutemme (CHURN) oli 17,2 % (18,9).

Valmistaudumme 5G-verkon käyttöönottoon tuomalla verkkoomme 5G-kyvykästä teknologiaa ja kasvattamalla verkon kapasiteettia. DNA:n syksyllä 2018 aloittamat 4G-verkon päivitystyöt valmistuivat ensimmäisellä neljän­neksellä esimerkiksi Helsingissä, Tampereen seudulla ja Turussa. Päivitysten myötä 4G-tiedonsiirtonopeudet ovat nousseet jopa yli kaksinkertaisiksi.5G-verkkoa tullaan ottamaan ripeästi käyttöön, kunhan sitä tukevia laitteita alkaa olla yleisesti saatavilla.

Tefficientin maaliskuussa julkaiseman raportin mukaan DNA:n asiakkaat käyttivät vuonna 2018 liittymää kohden dataa toiseksi eniten koko maailmassa – keskimäärin 20,8 gigatavua kuukaudessa, kun edellisenä vuonna vastaava luku oli 15,9 gigatavua.

Strategiamme keskeisenä osa-alueena on asiakastyy­tyväisyyden ja taloudellisen menestyksen lisäksi olla erinomainen työpaikka DNA:laisille. Helmikuussa 2019 saimmekin upean tunnustuksen pitkäjänteisestä työstämme yrityskulttuurimme eteen, kun DNA valittiin Great Place to Work -instituutin tutkimuksessa Suomen parhaaksi työpai­kaksi suurten organisaatioiden sarjassa.

Liiketoimintamme ytimessä on toimia luotettavana ja vastuullisena yrityskansalaisena. Päivitetyssä vastuul­lisuusstrategiassamme on neljä keskeistä osa-aluetta: digitaalinen yhdenvertaisuus, erinomainen työpaikka, ilmastoystävällinen liiketoiminta ja hyvä hallinto. Ilmasto­tavoitteenamme on vähentää energiankulutuksestamme aiheutuvia epäsuoria päästöjä 100 prosenttia vuoteen 2023 mennessä vuoteen 2014 verrattuna. Huhtikuussa julkaistun Sustainable Brand Index -tutkimuksen mukaan DNA on toimialansa vastuullisin yritys Suomessa.

Norjalainen tietoliikenneyhtiö Telenor ilmoitti katsaus­kauden jälkeen 9.4.2019 ostavansa 54 % DNA:n osakkeista kahdelta suurimmalta osakkeenomistajaltamme, Finda Telecoms Oy:ltä ja PHP Holding Oy:ltä. Kauppa on ehdol­linen, vaatien vielä Findan ja PHP:n yhtiökokousten ja viranomaistahojen hyväksynnän.

Jatkamme liiketoimintamme kehittämistä strategisten tavoitteidemme mukaisesti keskittyen asiakaskoke­mukseen, henkilöstön työtyytyväisyyteen ja kannattavaan kasvuun. Arvioimme liikevaihdon pysyvän vuonna 2019 samalla tasolla kuin vuonna 2018 ja käyttökatteen, sisältäen IFRS 16 -standardin vaikutuksen, kasvavan merkittävästi vuodesta 2018.Lisäksi arvioimme rahoitusaseman ja maksuvalmiuden pysyvän hyvänä.

Jukka Leinonen
toimitusjohtaja

DNA on yksi Suomen johtavista tietoliikennepalveluiden tarjoajista

DNA:n liiketoiminta jakautuu kuluttaja- ja yritysliiketoimintaan. Vuonna 2018 DNA:n liikevaihto oli 912 miljoonaa euroa kuluttajaliiketoiminnan osuuden liikevaihdosta ollessa noin 75 prosenttia ja yritysliiketoiminnan osuuden ollessa noin 25 prosenttia.

Suomen kolmen suurimman tietoliikenneoperaattorin, DNA:n, Elisan ja Soneran, osuus markkinan kokonaisliikevaihdosta on lähes 90 prosenttia. DNA:n liiketoiminnalle kasvumahdollisuuksia tarjoaa esimerkiksi korkea älypuhelinpenetraatio ja jatkuvasti kasvava 4G-liittymien kysyntä, mikä kasvattaa omalta osaltaan mobiilidatan käyttöä. Vuoden 2018 aikana DNA:n liittymämäärät kasvoivat: matkaviestinliittymäkanta kasvoi 66 000 liittymällä ja kiinteän verkon laajakaistaliittymäkanta 22 000 liittymällä. Kaikkiaan DNA:lla on yli 4 miljoonaa liittymäasiakkuutta.

Vahva markkina-asema kaikissa tuotteissa ja kasvavat markkinaosuudet

Matkaviestinmarkkinassa (puhe- ja datapalvelut) DNA on kolmanneksi suurin toimija Suomessa ja kiinteän laajakaistan markkinassa DNA on toisella sijalla. Kaapelitelevisiomarkkinassa DNA on Suomen suurin toimija. Viimeisten parin vuoden aikana DNA:n markkinaosuudet ovat olleet kasvussa. Esimerkiksi matkaviestinnässä DNA:n markkinaosuus on kasvanut 24 prosentista (vuonna 2013) 28 prosenttiin (vuonna 2018) ja kiinteässä laajakaistassa 21 prosentista 28 prosenttiin.

DNA:n strategian ytimessä on asiakastyytyväisyys ja tekemisen keskiössä on asiakas: haluamme erottua erityisesti asiakaskokemuksella. DNA:n tarjoamat yhteydet, palvelut ja laitteet ovat aina laadukkaita, reilusti hinnoiteltuja ja mutkattomia käyttää. DNA:n palvelutarjoama on erittäin kilpailukykyinen, kuten korkeat ja kasvavat pistemäärät asiakkaiden tyytyväisyyttä mittaavassa NPS-arvioinnissa (Net Promoter Score) osoittavat.

Tulevaisuudessa DNA:n liiketoimintaa kasvattavia trendejä ovat esimerkiksi yhä verkottuneempi elämäntyyli, uudet mobiilit päätelaitteet sovelluksineen, TV- ja kodin viihteen uudet palvelut, mobiilidatan huima kasvu ja nopeat dataliittymät, ICT:n liiketoimintakriittisyyden kasvu yrityksissä, pilvipalvelut ja teollinen internet.

DNA:n riskienhallintaprosessi ja lähiajan riskit sekä epävarmuustekijät

Riskienhallintaprosessi 

Hallitus päättää riskienhallinnan tavoitteista ja periaatteista sekä vahvistaa yhtiön riskienhallintapolitiikan. Hallitus valvoo riskienhallinnan toteuttamista. Hallitus on perustanut tarkastusvaliokunnan, jonka riskienhallintaan liittyvät velvollisuudet on määritelty hallituksen vahvistamassa tarkastusvaliokunnan työjärjestyksessä. 

DNA:n toimitusjohtaja vastaa riskienhallinnan toteuttamisen järjestämisestä ja riskienhallintapolitiikan ylläpidosta. 

Riskienhallinnan prosessi tuottaa raportteja riskeistä ja riskienhallintakeinoista DNA:n johtoryhmälle, tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle. Riskienhallintaraporttien pohjalta laaditaan toimintasuunnitelmat keskeisimpien riskien hallitsemiseksi ja näiden suunnitelmien toteutumista seurataan johtoryhmässä sekä tarkastusvaliokunnassa. 

Riskienhallinta DNA:ssa muodostuu riskien tunnistamisesta ja arvioinnista, riskienhallintastrategioiden kehittämisestä, riskienhallintamenetelmien suunnittelusta ja täytäntöönpanosta, riskienhallinnan tulosten seurannasta sekä riskinhallintaosaamisen jatkuvasta parantamisesta. 

Riskienhallinnan vuosisuunnitelma seuraa DNA:n strategiaprosessin vuosisuunnitelmaa. Tavoitteena on vuosittain päivittää DNA:n riskikartta ja laatia DNA:n johtoryhmälle, tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle 1-2 raporttia keskeisimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä niiden hallinnasta. 

DNA:n johtoryhmä määrittelee avainriskit ja asettaa niille riskivastuulliset. Nämä riskivastuulliset dokumentoivat riskienhallintakeinot ja kehitystoimenpiteet, jotka DNA:n toimitusjohtaja hyväksyy. Riskivastuullinen on henkilö, joka toimensa puolesta on parhaimmassa asemassa ymmärtämään riskiä sekä määrittämään, kuinka sen hallintaa tulisi kehittää. Samasta riskistä voi olla vastuussa myös useampi eri henkilö yhdessä. Riskienhallinnan prosessit ja sisäisen valvonnan toimintamallit ovat linjassa keskenään. 

Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät tammi-maaliskuun 2019 osavuosikatsauksen mukaisesti

Strategiset ja operatiiviset riskit

Suomen tietoliikennemarkkinoita kuvaa kireä kilpailu vakiintuneiden toimijoiden kesken. Tietoliikenneratkaisujen penetraatioaste on korkea. DNA:n markkina-alue on pääasiassa Suomi, missä esimerkiksi matkapuhelinten määrä asukasta kohden on jo maailman suurimpia eli liittymämäärän kasvu on rajallista.

DNA analysoi toimintaympäristön muutoksia ja sen mukanaan tuomia mahdollisia uusia liiketoimintamahdollisuuksia, joihin liittyy aina tavanomaista ja vakiintunutta liiketoimintaa suurempia riskejä.

TV- ja viihdepalveluiden kilpailukentässä ovat mukana vahvasti myös kansainväliset toimijat. DNA:n kilpailijoita ovat perinteiset operaattorit, mutta yhä enemmän myös dataverkkoja ja mobiilipäätelaitteita hyödyntävät OTT (over the top) -toimijat. Myös mediayhtiöiden omien jakelukanavien ja palveluiden merkitys on kasvanut.

Lisäksi käynnissä oleva median murros tuo mukanaan niin riskejä kuin mahdollisuuksia sisältöoikeuksista neuvoteltaessa. DNA seuraa TV- ja viihdepalveluiden markkinaa tarkasti ja kehittää tarjoamaansa jatkuvasti, markkinoiden muutoksia ennakoiden.

DNA:n liiketoiminnan luonne ja asiakasvaatimukset edellyttävät DNA:n tietojärjestelmiltä ja verkkoinfrastruktuurilta korkeaa laatua ja toimintavarmuutta. DNA:n liiketoiminta on pääomaintensiivistä ja yhtiön menestykseen liittyy keskeisesti tietojärjestelmien ja verkkoinfrastruktuurin jatkuva ylläpito ja kehittäminen.

DNA investoi merkittävästi korkealuokkaisiin tietojärjestelmiin ja analytiikkatyökaluihin asiakasymmärryksen parantamiseksi ja monikanavaisen, hyvän asiakaskokemuksen kehittämiseksi. DNA:n liiketoiminta on riippuvainen tietojärjestelmistä, joihin liittyy useita toisiinsa kytkeytyviä riskejä, mutta samalla myös liiketoiminnan kannalta merkittäviä datan hyödyntämisen mahdollisuuksia.

Verkkoon kytkettyjen päätelaitteiden määrä on voimakkaassa kasvussa niin kotitalouksissa kuin yrityksissä. Internet of Things (esineiden internet, IoT) tulee lisäämään dataliikenteen määrää entisestään. IoT:n yleistyessä, muun muassa uusien älylaitteiden myötä, tietoturvan ja tietosuojan sekä verkon toimintavarmuuden merkitys korostuu entisestään.

Sääntelyyn liittyvät riskit

Sekä kansallinen että Euroopan Unionin sääntely vaikuttaa merkittävästi Suomen tietoliikennemarkkinoiden toimintaan. Sääntelyllä voidaan vaikuttaa DNA:n tuotteiden, palveluiden sekä DNA:n hankkimien muiden operaattoreiden tukkutuotteiden hintatasoon ja toimilupien myöntämisperusteisiin ja sitä kautta DNA:n liiketoimintaan.

DNA:lle merkittäviä riskejä sisältäviä sääntelyhankkeita ovat mm. EU:n sähköisen viestinnän sääntelykehyksen uudistaminen, EU:n tietosuojasääntely ja huomattavaan markkinavoimaan liittyvät viranomaispäätökset.

Rahoitusriskit

Korkoriskin hallitsemiseksi konsernin lainanotto on hajautettu kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin instrumentteihin. Likviditeettiriskin hallitsemiseksi yhtiöllä on käytössään likvidien varojen lisäksi myös luottolimiittejä. Asiakaskunnan luottoriskin hallitsemiseksi uusien asiakkaiden luottokelpoisuus tarkistetaan tilausta tehtäessä. Konsernilla ei ole merkittävää valuuttariskiä, koska valtaosa kassavirroista on euromääräisiä.

Vahinkoriskit

Mahdollisten ennalta arvaamattomien vahinkoriskien varalta DNA:lla on jatkuva vakuutusturva, jonka piiriin kuuluvat muun muassa henkilöstö-, omaisuus- ja keskeytys-, vastuu- ja rikosvahingot. Kybervahinkoriskejä DNA rajaa erillisellä vakuutuksella. Vahinkoriskejä torjutaan ja minimoidaan mm. turvallisuusohjeistuksella sekä henkilökunnan kouluttamisella.

Suomen tietoliikenneala kasvussa – mobiilidatan kysyntä jatkaa kasvuaan

Tietoliikennealan palveluliikevaihto on jatkanut kasvuaan digitaalisten palveluiden lisätessä voimakkaasti mobiilidatan kysyntää. Internetin kautta käytetään yhä enemmän videota ja viihdettä, sosiaalista mediaa sekä puhe-, viesti- ja muita sovelluksia. Digitaalisuuden merkityksen kasvu ihmisten elämässä sekä yritysten liiketoiminnassa tuo uusia mahdollisuuksia myös tietoliikenneyhtiöille. 

Kodin laitteet monipuolistuvat

Internetiin kytkettyjen laitteiden määrä kotitalouksissa jatkoi vuonna 2017 voimakasta kasvua – niin älypuhelinten, tablettien, älytelevisioiden, puettavien laitteiden kuin älykodinkoneiden yleistyminen jatkui. Vuonna 2017 Suomessa myytiin noin 2,5 miljoonaa puhelinta. DNA:n vuonna 2017 myymistä puhelimista lähes kaikki olivat 4G-kykyisiä älypuhelimia.

Laitemyynnin tuotekategorioista puettavat laitteet, erityisesti älykellot ja kunto- sekä terveysmittarit, olivat kysyttyjä vuonna 2017. Laitteiden yhteys muodostetaan joko laitteissa itsenäisesti tai esimerkiksi älypuhelimen kautta, eli myös puettavat laitteet kasvattavat nopeiden ja luotettavien verkkojen kysyntää. Lisätyn todellisuuden (Augmented Reality) ja virtuaalitodellisuuden (Virtual Reality) ratkaisut ovat tulevaisuudessa mielenkiintoinen mahdollisuus tietoliikenneyhtiöille niin palvelukehityksen kuin nopeampien ja laadukkaampien yhteyksien tarpeen näkökulmasta.

Siirtymä nopeisiin 4G-liittymiin jatkuu

DNA:n asiakkaat siirtyvät 3G-liittymistä nopeampiin ja laskutukseltaan arvokkaampiin 4G-liittymiin, mikä vaikuttaa liikevaihtoon myönteisesti. Vuoden 2017 lopussa DNA:n verkossa jo kaksi puhelinta kolmesta oli 4G-malleja. 4G-liittymien osuuden DNA:n matkapuhelinliittymistä odotetaan kasvavan keskimäärin 10 prosenttiyksikköä vuodessa seuraavien muutaman vuoden ajan.

Matkaviestinnässä on jo useita vuosia näkynyt liikevaihdon siirtyminen puhe- ja tekstiviestiliikevaihdosta mobiililaajakaistaliikevaihtoon. Facebookin, Youtuben, Whatsappin ja Skypen kaltaisten internet-palveluiden yleistyminen on kasvattanut ja tulee kasvattamaan jatkossakin mobiilidatan käyttöä voimakkaasti.

Suomessa mobiilidatan tiedonsiirtomäärät matkaviestinliittymää kohden ovat EU:n – ja jopa koko maailman – korkeimpien joukossa. Tätä selittävät laadukkaat yhteydet, mobiilidatan edullisuus sekä rajattoman tiedonsiirron mahdollistavat liittymät. Tefficientin syyskuussa 2018 julkaiseman raportin mukaan DNA:n asiakkaat käyttivät ajanjaksolla tammi–kesäkuu 2018 eniten mobiilidataa maailmassa liittymää kohden. Tutkimuksessa tutkittiin 115 operaattoria ympäri maailman.

Kiinteän laajakaistan liittymissä siirtymä nopeampiin liittymiin

Suomessa on meneillään siirtymä, jossa xDSL-tilaajat (DSL eli digitaalinen tilaajayhteys on kattonimitys tietoliikennetekniikoille, joilla tietoa siirretään lankapuhelinverkossa) siirtyvät joko huomattavasti nopeampiin kaapeli- ja kuitupohjaisiin laajakaistaliittymiin tai korvaavat xDSL-liittymän 4G-mobiilidatayhteydellä. Kiinteän verkon laajakaistaliittymien määrän odotetaan pysyvän nykyisellä tasolla tai kasvavan hieman tulevaisuudessa, sillä esimerkiksi pilvi- ja viihdepalveluiden lisääntyvä käyttö ylläpitää ja kasvattaa asiakkaiden kiinnostusta nopeisiin ja suorituskyvyltään tehokkaisiin liittymiin.

Taloyhtiölaajakaistan käyttö on yleistynyt viime vuosina. Taloyhtiölaajakaistan avulla asiakkaalle ja taloyhtiölle tuodaan edullinen laajakaista, kun laajakaista kytketään kerralla kaikkiin taloyhtiön huoneistoihin sovitulla nopeusluokalla. Taloyhtiölaajakaistaliittymien osuuden uskotaan kasvavan Suomessa lähivuosina.

Suoratoisto- ja tilausvideopalveluiden suosio kasvussa

Televisiopalveluiden liikevaihto on kasvanut sekä kaapeli-tv- että laajakaistaverkoissa. Viimeisten viiden vuoden aikana laajakaistaverkon kautta katsominen on noussut keskeiseksi tavaksi seurata televisiota kaapeli- ja antennijakelun rinnalle. Myös kaapeli-TV-liittymien määrä on jatkanut tasaista muutaman prosentin vuosikasvuaan ja kaapelitelevisio tavoittaa yli 1,6 miljoonaa kotitaloutta Suomessa.

Suomalaiset katsovat TV-sisältöjä yhä enemmän ja monipuolisemmin. DNA:n kesällä 2017 teettämän tutkimuksen* mukaan erityisen paljon tv-sisältöjen katselua ovat lisänneet nuoret (15–24-vuotiaat), joista peräti 42 prosenttia arvioi katselun lisääntyneen. Suurin osa tästä kasvusta tulee laajakaistan kautta katsottavasta sisällöstä.

*Lähde: DNA:n Digitaaliset Elämäntavat -tutkimus: https://corporate.dna.fi/lehdistotiedotteet?type=stt2&id=62047856

Yrityksissä luodaan uusia digitaalisia toimintamalleja

Yritykset ja julkinen sektori digitalisoivat palveluitaan ja luovat kokonaan uutta digitaalista liiketoimintaa, jolloin verkkojen häiriöttömyys ja palveluiden käytettävyys ovat keskeisessä asemassa. Uudenlaisen liikkuvan, verkottuneen ja ajasta sekä paikasta riippumattoman työn tekeminen näkyy yhä selvemmin yritysten tietoliikennepalveluissa.

Teollisen internetin yleistyessä tietoturvan ja tietosuojan sekä verkon toimintavarmuuden merkitys korostuu entisestään. Suojaamattomat laitteet ja ratkaisut vähentävät käyttäjien luottamusta digitaalisiin palveluihin. DNA kehittää jatkuvasti verkkojensa tietoturvallisuutta ja jatkaa panostuksiaan tietoturvaan myös tulevaisuudessa.

Teollinen internet tulee kasvattamaan dataliikenteen määrää entisestään ja DNA:n M2M-liittymien (Machine to Machine, koneiden ja laitteiden välistä tietoliikennettä) määrä on ollut vahvassa kasvussa viime vuodet. Vuoden 2017 aikana DNA:n M2M-liittymäkanta kasvoi noin 15 prosenttia.

Vastuullinen sijoituskohde

DNA on sitoutunut jatkuvaan liiketoiminnan kehittämiseen ympäristönsä ja sidosryhmänsä huomioon ottavalla tavalla. Vastuullinen toimintatapa näkyy DNA:n omistajille arvonluontina pitkällä tähtäimellä sekä vastuullisuuteen liittyvien riskien ja mahdollisuuksien huomioimisena. Suomalaisena tietoliikennekonsernina DNA haluaa kantaa vastuunsa päästöjen vähentämisessä ja energiatehokkuuden edistämisessä.

DNA on mukana Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksessa

DNA on tehnyt Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen, jossa yhtiö sitoutuu vähentämään liiketoimintansa ilmastovaikutuksia. DNA mahdollistaa myös asiakkaidensa ympäristövaikutusten pienentämisen esimerkiksi tarjoamalla tuotteita ja palveluja liiketoiminnan digitalisoimiseen kestävän kehityksen mukaisella tavalla.

Vastuullisuuden organisointi DNA:lla

DNA:lla vastuullisuudesta vastaa ensisijaisesti toimitusjohtaja. Yritysvastuupäällikkö raportoi vastuullisuustavoitteiden toteutumisesta johtoryhmälle ja hallitukselle puolivuosittain. DNA:n vastuullisuudesta vastaa viime kädessä yhtiön hallitus, joka muun muassa hyväksyy vastuullisuusraportin vuosittain.

DNA:n vastuullisuusstrategia ja -tavoitteet

DNA:n vastuullisuusstrategia koostuu kolmesta osa-alueesta: asiakas, yhteiskunta ja merkityksellinen työ. Lisäksi DNA kehittää jatkuvasti muun muassa vastuullisia hankintoja, yksityisyyden suojaa ja tietoturvaa, tapojaan noudattaa eettisiä liiketoimintaperiaatteita sekä jätteiden kierrätystä.

Strategian osa-alueet ja niiden tavoitteet on tiivistetty seuraavasti:

Markkinanäkymät 

Suomen Pankin mukaan talouden odotetaan yhä kasvavan, mutta nopein kasvuvaihe on ohitettu. Odotamme matkaviestinverkon palvelumarkkinan kasvun hidastuvan ja matkaviestinpalveluiden kilpailutilanteen pysyvän kireänä.

Mobiilidatan käyttö jatkaa kasvuaan, kun ihmiset ja yritykset käyttävät yhä enemmän digitaalisia palveluja ja verkon yli käytettäviä videopalveluja. Tästä syystä nopeampien 4G-liittymien kysyntä kasvaa edelleen ja liittymäkohtainen datan käyttö lisääntyy. 4G-liittymien osuus DNA:n matkapuhelinliittymistä kasvaa edelleen, mutta kasvuvauhti on tasaantunut.

Niin kotitalouksissa kuin työpaikoilla verkkoon kytkettyjen päätelaitteiden määrä ja IP-pohjaisten viestintäratkaisujen käyttö lisääntyy.

SMS- ja puheliikenteen ennustetaan laskevan edelleen matkaviestinverkossa. Kiinteän verkon puhepalveluiden markkina jatkaa pienenemistään. 

Kuluttajamarkkinassa nopeiden laajakaistaliittymien ja viihdepalveluiden kysynnän arvioidaan lisääntyvän, erityisesti suoratoisto- sekä tilausvideopalveluiden suosion myötä. Perinteisen maksutelevision kysynnän arvioidaan laskevan edelleen.

Kiinteän verkon laajakaistaliittymäasiakkaiden ennakoidaan siirtyvän edelleen taloyhtiölaajakaistapalveluihin ja suurempiin yhteysnopeuksiin. Kiinteän verkon laajakaistaliittymien määrän odotetaan pysyvän nykyisellä tasolla. Esimerkiksi pilvi- ja viihdepalveluiden lisääntyvä käyttö kasvattaa asiakkaiden tarvetta nopeisiin ja suorituskykyisiin palveluihin.

Yritykset ja julkinen sektori digitalisoivat palveluitaan ja luovat kokonaan uutta digitaalista liiketoimintaa, jolloin verkkojen häiriöttömyys ja palveluiden käytettävyys ovat keskeisessä asemassa. Liikkuvan ja monimuotoisen työn lisääntyminen näkyy esimerkiksi pilvipalveluiden ja videoneuvottelupalveluiden kysynnän kasvuna. Yritykset siirtävät sovelluksiaan pilvipalveluympäristöön operatiivisen toiminnan tehostamiseksi, mikä lisää varmistettujen nopeiden yhteyksien kysyntää. 

Teollisen internetin ratkaisujen ja M2M-liittymämäärien (Machine to Machine) kasvun ennustetaan jatkuvan. Teollisen internetin yleistyessä tietoturvan ja tietosuojan sekä verkon toimintavarmuuden merkitys korostuu entisestään.

Ensimmäisenä 5G-tekniikasta merkittävästi hyötyvänä käyttökohteena DNA näkee kiinteän langattoman laajakaistan. Tämän avulla voidaan toteuttaa laadukasta tietoliikenneyhteyttä vaativat palvelut monissa niistäkin kiinteistöistä, joihin valokuituyhteys ei ole saatavilla tai joihin sen toimittaminen tulisi asiakkaalle huomattavan kalliiksi. Myöhemmin 2020-luvulla 5G-teknologiaa tullaan todennäköisesti hyödyntämään laaja-alaisesti monissa muissakin käyttökohteissa kuten esimerkiksi älyliikenteessä ja terveydenhuollossa.

DNA:n tulosohjeistus vuodelle 2019 
DNA arvioi liikevaihdon pysyvän vuonna 2019 samalla tasolla kuin vuonna 2018 ja käyttökatteen kasvavan merkittävästi vuodesta 2018. DNA:n rahoitusaseman ja maksuvalmiuden arvioidaan pysyvän hyvänä.

DNA:n tulosohjeistus vuodelle 2019 on esitetty huomioiden IFRS 16 -standardin vaikutukset. Vuoden 2019 alusta käyttöön otetulla IFRS16 -standardilla arvioidaan olevan vuoden 2019 käyttökatteeseen noin 17 miljoonan euron positiivinen vaikutus. IFRS 16 -standardilla on hyvin vähäinen vaikutus liiketulokseen.

DNA:n tulosohjeistus
DNA antaa tulosohjeistuksen liikevaihdon ja käyttökatteen osalta. Niiden kehitystä arvioidaan sanallisena kuvauksena vertailukauteen verrattuna. Tulosohjeistus perustuu koko vuoden ennusteeseen, jossa on otettu huomioon vallitseva liiketoiminta- ja markkinatilanne. Esitetyt lausunnot ja arviot perustuvat johdon kulloiseenkin näkemykseen konsernin ja sen liiketoiminnan kehityksestä.