DNA:n strategian kulmakivenä on asiakastyytyväisyys

DNA:n visiona ja missiona ovat tyytyväisimmät asiakkaat. Haluamme tehdä asiakkaidemme arjesta inspiroivampaa, tuottavampaa ja viihdyttävämpää. Tarjoamme yhteydet, palvelut ja laitteet – selkeästi, kustannustehokkaasti ja helposti.

DNA:n neljä keskeisintä strategista tavoitetta

Toimitusjohtajan katsaus tilinpäätöstiedotteen 2018 mukaisesti

Vuosi 2018 oli kaikkien aikojen paras DNA:lle. Onnistuimme hienosti strategisten tavoitteidemme toteuttamisessa – asiakastyytyväisyys kehittyi myönteisesti, liikevaihtomme ja kannattavuutemme olivat DNA:n koko historian korkeimmalla tasolla ja henkilöstömme oli DNA:han entistäkin tyytyväisempi työnantajana. Näistä lähtökohdista oli hienoa siirtyä vuoteen 2019.

Vuonna 2018 liikevaihtomme kasvoi 3,1 prosenttia 913,5 miljoonaan euroon. Vertailukelpoinen liiketuloksemme kasvoi 5,7 prosenttia ja oli liikevaihdon tapaan ennätyksellisen korkea: 133,8 miljoonaa euroa. Vertailukelpoisen liiketuloksen osuus liikevaihdosta nousi 14,6 prosenttiin. Liikevaihtoon vaikutti myönteisesti matkaviestinpalveluliikevaihdon kasvu, joka johtui erityisesti liittymäkannan hyvästä kehityksestä ja arvokkaampien 4G-liittymien osuuden kasvusta liittymäkannassa. Myös mobiililaitemyynti oli korkealla tasolla vuonna 2018. 

Viimeisen neljänneksen kannattavuutta heikensivät korkeat myynnin ja markkinoinnin kustannukset. Vertailukelpoinen liiketuloksemme laskikin viimeisellä neljänneksellä 16,1 % ja oli 25,1 miljoonaa euroa. Toimenpiteemme nykyisen asiakaskantamme turvaamiseksi tuottivat tulosta, ja CHURN oli matala viimeisellä neljänneksellä, 14,8 %.

Matkaviestinverkkomme liittymämäärät nousivat vuoden 2018 aikana 66 000 liittymällä huolimatta koko vuoden kireänä säilyneestä kilpailusta ja vuoden lopussa niitä oli 2 877 000. Kiinteiden laajakaistaliittymien määrä nousi vuoden aikana 23 000 liittymällä ja kaapelitelevisioliittymien määrä 11 000 liittymällä. Onnistuimme ylittämään kolmannen neljänneksen aikana jo 4 miljoonan liittymäasiakkuuden rajan. Lisäksi kasvatimme kesällä 2018 markkinaosuuttamme kiinteän laajakaistan liittymissä 28 prosenttiin ja nousimme näin Suomen toiseksi suurimmaksi toimijaksi kiinteässä laajakaistassa.

Vuonna 2018 matkaviestinnän liittymäkohtainen liikevaihto (ARPU) oli 18,8 euroa, kun vuonna 2017 se oli 18,4 euroa. Liittymäkohtaista liikevaihtoa kasvatti erityisesti asiakkaidemme siirtyminen entistä nopeampiin 4G-liittymiin. Asiakasvaihtuvuutemme (CHURN) kehittyi suotuisasti ja laski vuoden 2017 18,3 prosentista 16,2 prosenttiin vuonna 2018. Onnistuimme kilpailutilanteesta huolimatta pitämään asiakasvaihtuvuutemme matalana johtuen korkeasta asiakastyytyväisyydestä ja kyvystämme reagoida nopeasti kilpailijoiden kampanjointiin.

5G on tärkeä edistysaskel mobiilidatapalveluille, ja olemme jo pitkään kehittäneet matkaviestinverkkoamme 5G-valmiuteen tuomalla verkkoon 5G-kyvykästä teknologiaa ja kasvattamalla verkon kapasiteettia 5G:n vaatimuksia vastaavaksi. Avasimme vuodenvaihteessa 5G-verkon Helsinkiin. Ensivaiheessa ydinkeskustan alueita kattavaa verkkoa laajennetaan, kun 5G:ta tukevia päätelaitteita on yleisesti markkinoilla. DNA:lla on parhaillaan menossa myös kiinteän 5G:n (Fixed Wireless Access -tekniikan) käyttöpilotti Vantaalla. Ensimmäisiä hyötyjiä 5G-verkosta ovatkin ne verkon piiriin tulevat pientaloasukkaat ja yritykset, joiden saatavilla ei ole nopeaa valokuituyhteyttä. 

5G-investointien rinnalla tehostamme jatkuvasti myös 4G-verkkoamme. Näkemyksemme mukaan 4G pysyy 5G:n tulosta huolimatta pitkään matkaviestinverkkojen pääasiallisena teknologiana. 

Panostuksemme työympäristömme kehittämiseksi sai jälleen kiitosta, kun saimme toisena vuonna peräkkäin Great Place to Work® -sertifikaatin marraskuussa 2018. DNA:laisten työtyytyväisyys on parantunut yhtäjaksoisesti jo neljä vuotta.

Jatkamme vuonna 2019 liiketoimintamme kehittämistä strategisten tavoitteidemme mukaisesti keskittyen asiakaskokemukseen, henkilöstön työtyytyväisyyteen ja kannattavaan kasvuun. Arvioimme liikevaihdon pysyvän vuonna 2019 samalla tasolla kuin vuonna 2018 ja käyttökatteen, sisältäen IFRS 16 -standardin vaikutuksen, kasvavan merkittävästi vuodesta 2018 sekä rahoitusaseman ja maksuvalmiuden pysyvän hyvänä.

Jukka Leinonen
toimitusjohtaja

DNA on yksi Suomen johtavista tietoliikennepalveluiden tarjoajista

DNA:n liiketoiminta jakautuu kuluttaja- ja yritysliiketoimintaan. Vuonna 2018 DNA:n liikevaihto oli 912 miljoonaa euroa kuluttajaliiketoiminnan osuuden liikevaihdosta ollessa noin 75 prosenttia ja yritysliiketoiminnan osuuden ollessa noin 25 prosenttia.

Suomen kolmen suurimman tietoliikenneoperaattorin, DNA:n, Elisan ja Soneran, osuus markkinan kokonaisliikevaihdosta on lähes 90 prosenttia. DNA:n liiketoiminnalle kasvumahdollisuuksia tarjoaa esimerkiksi korkea älypuhelinpenetraatio ja jatkuvasti kasvava 4G-liittymien kysyntä, mikä kasvattaa omalta osaltaan mobiilidatan käyttöä. Vuoden 2018 aikana DNA:n liittymämäärät kasvoivat: matkaviestinliittymäkanta kasvoi 66 000 liittymällä ja kiinteän verkon laajakaistaliittymäkanta 22 000 liittymällä. Kaikkiaan DNA:lla on yli 4 miljoonaa liittymäasiakkuutta.

Vahva markkina-asema kaikissa tuotteissa ja kasvavat markkinaosuudet

Matkaviestinmarkkinassa (puhe- ja datapalvelut) DNA on kolmanneksi suurin toimija Suomessa ja kiinteän laajakaistan markkinassa DNA on toisella sijalla. Kaapelitelevisiomarkkinassa DNA on Suomen suurin toimija. Viimeisten parin vuoden aikana DNA:n markkinaosuudet ovat olleet kasvussa. Esimerkiksi matkaviestinnässä DNA:n markkinaosuus on kasvanut 24 prosentista (vuonna 2013) 28 prosenttiin (vuonna 2018) ja kiinteässä laajakaistassa 21 prosentista 28 prosenttiin.

DNA:n strategian ytimessä on asiakastyytyväisyys ja tekemisen keskiössä on asiakas: haluamme erottua erityisesti asiakaskokemuksella. DNA:n tarjoamat yhteydet, palvelut ja laitteet ovat aina laadukkaita, reilusti hinnoiteltuja ja mutkattomia käyttää. DNA:n palvelutarjoama on erittäin kilpailukykyinen, kuten korkeat ja kasvavat pistemäärät asiakkaiden tyytyväisyyttä mittaavassa NPS-arvioinnissa (Net Promoter Score) osoittavat.

Tulevaisuudessa DNA:n liiketoimintaa kasvattavia trendejä ovat esimerkiksi yhä verkottuneempi elämäntyyli, uudet mobiilit päätelaitteet sovelluksineen, TV- ja kodin viihteen uudet palvelut, mobiilidatan huima kasvu ja nopeat dataliittymät, ICT:n liiketoimintakriittisyyden kasvu yrityksissä, pilvipalvelut ja teollinen internet.

DNA:n riskienhallintaprosessi ja lähiajan riskit sekä epävarmuustekijät

Riskienhallintaprosessi 

Hallitus päättää riskienhallinnan tavoitteista ja periaatteista sekä vahvistaa yhtiön riskienhallintapolitiikan. Hallitus valvoo riskienhallinnan toteuttamista. Hallitus on perustanut tarkastusvaliokunnan, jonka riskienhallintaan liittyvät velvollisuudet on määritelty hallituksen vahvistamassa tarkastusvaliokunnan työjärjestyksessä. 

DNA:n toimitusjohtaja vastaa riskienhallinnan toteuttamisen järjestämisestä ja riskienhallintapolitiikan ylläpidosta. 

Riskienhallinnan prosessi tuottaa raportteja riskeistä ja riskienhallintakeinoista DNA:n johtoryhmälle, tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle. Riskienhallintaraporttien pohjalta laaditaan toimintasuunnitelmat keskeisimpien riskien hallitsemiseksi ja näiden suunnitelmien toteutumista seurataan johtoryhmässä sekä tarkastusvaliokunnassa. 

Riskienhallinta DNA:ssa muodostuu riskien tunnistamisesta ja arvioinnista, riskienhallintastrategioiden kehittämisestä, riskienhallintamenetelmien suunnittelusta ja täytäntöönpanosta, riskienhallinnan tulosten seurannasta sekä riskinhallintaosaamisen jatkuvasta parantamisesta. 

Riskienhallinnan vuosisuunnitelma seuraa DNA:n strategiaprosessin vuosisuunnitelmaa. Tavoitteena on vuosittain päivittää DNA:n riskikartta ja laatia DNA:n johtoryhmälle, tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle 1-2 raporttia keskeisimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä niiden hallinnasta. 

DNA:n johtoryhmä määrittelee avainriskit ja asettaa niille riskivastuulliset. Nämä riskivastuulliset dokumentoivat riskienhallintakeinot ja kehitystoimenpiteet, jotka DNA:n toimitusjohtaja hyväksyy. Riskivastuullinen on henkilö, joka toimensa puolesta on parhaimmassa asemassa ymmärtämään riskiä sekä määrittämään, kuinka sen hallintaa tulisi kehittää. Samasta riskistä voi olla vastuussa myös useampi eri henkilö yhdessä. Riskienhallinnan prosessit ja sisäisen valvonnan toimintamallit ovat linjassa keskenään. 

Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät tilinpäätöstiedotteen 2018 mukaisesti

Strategiset ja operatiiviset riskit

Suomen tietoliikennemarkkinoita kuvaa kireä kilpailu vakiintuneiden toimijoiden kesken. Tietoliikenneratkaisujen penetraatioaste on korkea. DNA:n markkina-alue on pääasiassa Suomi, missä esimerkiksi matkapuhelinten määrä asukasta kohden on jo maailman suurimpia eli liittymämäärän kasvu on rajallista.

DNA analysoi toimintaympäristön muutoksia ja sen mukanaan tuomia mahdollisia uusia liiketoimintamahdollisuuksia, joihin liittyy aina tavanomaista ja vakiintunutta liiketoimintaa suurempia riskejä.

TV- ja viihdepalveluiden kilpailukentässä ovat mukana vahvasti myös kansainväliset toimijat. DNA:n kilpailijoita ovat perinteiset operaattorit, mutta yhä enemmän myös dataverkkoja ja mobiilipäätelaitteita hyödyntävät OTT (over the top) -toimijat. Myös mediayhtiöiden omien jakelukanavien ja palveluiden merkitys on kasvanut.

Lisäksi käynnissä oleva median murros tuo mukanaan niin riskejä kuin mahdollisuuksia sisältöoikeuksista neuvoteltaessa. DNA seuraa TV- ja viihdepalveluiden markkinaa tarkasti ja kehittää tarjoamaansa jatkuvasti, markkinoiden muutoksia ennakoiden.

DNA:n liiketoiminnan luonne ja asiakasvaatimukset edellyttävät DNA:n tietojärjestelmiltä ja verkkoinfrastruktuurilta korkeaa laatua ja toimintavarmuutta. DNA:n liiketoiminta on pääomaintensiivistä ja yhtiön menestykseen liittyy keskeisesti tietojärjestelmien ja verkkoinfrastruktuurin jatkuva ylläpito ja kehittäminen.

DNA investoi merkittävästi korkealuokkaisiin tietojärjestelmiin ja analytiikkatyökaluihin asiakasymmärryksen parantamiseksi ja monikanavaisen, hyvän asiakaskokemuksen kehittämiseksi. DNA:n liiketoiminta on riippuvainen tietojärjestelmistä, joihin liittyy useita toisiinsa kytkeytyviä riskejä, mutta samalla myös liiketoiminnan kannalta merkittäviä datan hyödyntämisen mahdollisuuksia.

Verkkoon kytkettyjen päätelaitteiden määrä on voimakkaassa kasvussa niin kotitalouksissa kuin yrityksissä. Internet of Things (esineiden internet, IoT) tulee lisäämään dataliikenteen määrää entisestään. IoT:n yleistyessä, muun muassa uusien älylaitteiden myötä, tietoturvan ja tietosuojan sekä verkon toimintavarmuuden merkitys korostuu entisestään.

Sääntelyyn liittyvät riskit

Sekä kansallinen että Euroopan Unionin sääntely vaikuttaa merkittävästi Suomen tietoliikennemarkkinoiden toimintaan. Sääntelyllä voidaan vaikuttaa DNA:n tuotteiden, palveluiden sekä DNA:n hankkimien muiden operaattoreiden tukkutuotteiden hintatasoon ja toimilupien myöntämisperusteisiin ja sitä kautta DNA:n liiketoimintaan.

DNA:lle merkittäviä riskejä sisältäviä sääntelyhankkeita ovat mm. EU:n sähköisen viestinnän sääntelykehyksen uudistaminen, EU:n tietosuojasääntely ja huomattavaan markkinavoimaan liittyvät viranomaispäätökset.

Rahoitusriskit

Korkoriskin hallitsemiseksi konsernin lainanotto on hajautettu kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin instrumentteihin. Likviditeettiriskin hallitsemiseksi yhtiöllä on käytössään likvidien varojen lisäksi myös luottolimiittejä. Asiakaskunnan luottoriskin hallitsemiseksi uusien asiakkaiden luottokelpoisuus tarkistetaan tilausta tehtäessä. Konsernilla ei ole merkittävää valuuttariskiä, koska valtaosa kassavirroista on euromääräisiä.

Vahinkoriskit

Mahdollisten ennalta arvaamattomien vahinkoriskien varalta DNA:lla on jatkuva vakuutusturva, jonka piiriin kuuluvat muun muassa henkilöstö-, omaisuus- ja keskeytys-, vastuu- ja rikosvahingot. Kybervahinkoriskejä DNA rajaa erillisellä vakuutuksella. Vahinkoriskejä torjutaan ja minimoidaan mm. turvallisuusohjeistuksella sekä henkilökunnan kouluttamisella.

Suomen tietoliikenneala kasvussa – mobiilidatan kysyntä jatkaa kasvuaan

Tietoliikennealan palveluliikevaihto on jatkanut kasvuaan digitaalisten palveluiden lisätessä voimakkaasti mobiilidatan kysyntää. Internetin kautta käytetään yhä enemmän videota ja viihdettä, sosiaalista mediaa sekä puhe-, viesti- ja muita sovelluksia. Digitaalisuuden merkityksen kasvu ihmisten elämässä sekä yritysten liiketoiminnassa tuo uusia mahdollisuuksia myös tietoliikenneyhtiöille. 

Kodin laitteet monipuolistuvat

Internetiin kytkettyjen laitteiden määrä kotitalouksissa jatkoi vuonna 2017 voimakasta kasvua – niin älypuhelinten, tablettien, älytelevisioiden, puettavien laitteiden kuin älykodinkoneiden yleistyminen jatkui. Vuonna 2017 Suomessa myytiin noin 2,5 miljoonaa puhelinta. DNA:n vuonna 2017 myymistä puhelimista lähes kaikki olivat 4G-kykyisiä älypuhelimia.

Laitemyynnin tuotekategorioista puettavat laitteet, erityisesti älykellot ja kunto- sekä terveysmittarit, olivat kysyttyjä vuonna 2017. Laitteiden yhteys muodostetaan joko laitteissa itsenäisesti tai esimerkiksi älypuhelimen kautta, eli myös puettavat laitteet kasvattavat nopeiden ja luotettavien verkkojen kysyntää. Lisätyn todellisuuden (Augmented Reality) ja virtuaalitodellisuuden (Virtual Reality) ratkaisut ovat tulevaisuudessa mielenkiintoinen mahdollisuus tietoliikenneyhtiöille niin palvelukehityksen kuin nopeampien ja laadukkaampien yhteyksien tarpeen näkökulmasta.

Siirtymä nopeisiin 4G-liittymiin jatkuu

DNA:n asiakkaat siirtyvät 3G-liittymistä nopeampiin ja laskutukseltaan arvokkaampiin 4G-liittymiin, mikä vaikuttaa liikevaihtoon myönteisesti. Vuoden 2017 lopussa DNA:n verkossa jo kaksi puhelinta kolmesta oli 4G-malleja. 4G-liittymien osuuden DNA:n matkapuhelinliittymistä odotetaan kasvavan keskimäärin 10 prosenttiyksikköä vuodessa seuraavien muutaman vuoden ajan.

Matkaviestinnässä on jo useita vuosia näkynyt liikevaihdon siirtyminen puhe- ja tekstiviestiliikevaihdosta mobiililaajakaistaliikevaihtoon. Facebookin, Youtuben, Whatsappin ja Skypen kaltaisten internet-palveluiden yleistyminen on kasvattanut ja tulee kasvattamaan jatkossakin mobiilidatan käyttöä voimakkaasti.

Suomessa mobiilidatan tiedonsiirtomäärät matkaviestinliittymää kohden ovat EU:n – ja jopa koko maailman – korkeimpien joukossa. Tätä selittävät laadukkaat yhteydet, mobiilidatan edullisuus sekä rajattoman tiedonsiirron mahdollistavat liittymät. Tefficientin syyskuussa 2018 julkaiseman raportin mukaan DNA:n asiakkaat käyttivät ajanjaksolla tammi–kesäkuu 2018 eniten mobiilidataa maailmassa liittymää kohden. Tutkimuksessa tutkittiin 115 operaattoria ympäri maailman.

Kiinteän laajakaistan liittymissä siirtymä nopeampiin liittymiin

Suomessa on meneillään siirtymä, jossa xDSL-tilaajat (DSL eli digitaalinen tilaajayhteys on kattonimitys tietoliikennetekniikoille, joilla tietoa siirretään lankapuhelinverkossa) siirtyvät joko huomattavasti nopeampiin kaapeli- ja kuitupohjaisiin laajakaistaliittymiin tai korvaavat xDSL-liittymän 4G-mobiilidatayhteydellä. Kiinteän verkon laajakaistaliittymien määrän odotetaan pysyvän nykyisellä tasolla tai kasvavan hieman tulevaisuudessa, sillä esimerkiksi pilvi- ja viihdepalveluiden lisääntyvä käyttö ylläpitää ja kasvattaa asiakkaiden kiinnostusta nopeisiin ja suorituskyvyltään tehokkaisiin liittymiin.

Taloyhtiölaajakaistan käyttö on yleistynyt viime vuosina. Taloyhtiölaajakaistan avulla asiakkaalle ja taloyhtiölle tuodaan edullinen laajakaista, kun laajakaista kytketään kerralla kaikkiin taloyhtiön huoneistoihin sovitulla nopeusluokalla. Taloyhtiölaajakaistaliittymien osuuden uskotaan kasvavan Suomessa lähivuosina.

Suoratoisto- ja tilausvideopalveluiden suosio kasvussa

Televisiopalveluiden liikevaihto on kasvanut sekä kaapeli-tv- että laajakaistaverkoissa. Viimeisten viiden vuoden aikana laajakaistaverkon kautta katsominen on noussut keskeiseksi tavaksi seurata televisiota kaapeli- ja antennijakelun rinnalle. Myös kaapeli-TV-liittymien määrä on jatkanut tasaista muutaman prosentin vuosikasvuaan ja kaapelitelevisio tavoittaa yli 1,6 miljoonaa kotitaloutta Suomessa.

Suomalaiset katsovat TV-sisältöjä yhä enemmän ja monipuolisemmin. DNA:n kesällä 2017 teettämän tutkimuksen* mukaan erityisen paljon tv-sisältöjen katselua ovat lisänneet nuoret (15–24-vuotiaat), joista peräti 42 prosenttia arvioi katselun lisääntyneen. Suurin osa tästä kasvusta tulee laajakaistan kautta katsottavasta sisällöstä.

*Lähde: DNA:n Digitaaliset Elämäntavat -tutkimus: https://corporate.dna.fi/lehdistotiedotteet?type=stt2&id=62047856

Yrityksissä luodaan uusia digitaalisia toimintamalleja

Yritykset ja julkinen sektori digitalisoivat palveluitaan ja luovat kokonaan uutta digitaalista liiketoimintaa, jolloin verkkojen häiriöttömyys ja palveluiden käytettävyys ovat keskeisessä asemassa. Uudenlaisen liikkuvan, verkottuneen ja ajasta sekä paikasta riippumattoman työn tekeminen näkyy yhä selvemmin yritysten tietoliikennepalveluissa.

Teollisen internetin yleistyessä tietoturvan ja tietosuojan sekä verkon toimintavarmuuden merkitys korostuu entisestään. Suojaamattomat laitteet ja ratkaisut vähentävät käyttäjien luottamusta digitaalisiin palveluihin. DNA kehittää jatkuvasti verkkojensa tietoturvallisuutta ja jatkaa panostuksiaan tietoturvaan myös tulevaisuudessa.

Teollinen internet tulee kasvattamaan dataliikenteen määrää entisestään ja DNA:n M2M-liittymien (Machine to Machine, koneiden ja laitteiden välistä tietoliikennettä) määrä on ollut vahvassa kasvussa viime vuodet. Vuoden 2017 aikana DNA:n M2M-liittymäkanta kasvoi noin 15 prosenttia.

Vastuullinen sijoituskohde

DNA on sitoutunut jatkuvaan liiketoiminnan kehittämiseen ympäristönsä ja sidosryhmänsä huomioon ottavalla tavalla. Vastuullinen toimintatapa näkyy DNA:n omistajille arvonluontina pitkällä tähtäimellä sekä vastuullisuuteen liittyvien riskien ja mahdollisuuksien huomioimisena. Suomalaisena tietoliikennekonsernina DNA haluaa kantaa vastuunsa päästöjen vähentämisessä ja energiatehokkuuden edistämisessä.

DNA on mukana Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksessa

DNA on tehnyt Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen, jossa yhtiö sitoutuu vähentämään liiketoimintansa ilmastovaikutuksia. DNA mahdollistaa myös asiakkaidensa ympäristövaikutusten pienentämisen esimerkiksi tarjoamalla tuotteita ja palveluja liiketoiminnan digitalisoimiseen kestävän kehityksen mukaisella tavalla.

Vastuullisuuden organisointi DNA:lla

DNA:lla vastuullisuudesta vastaa ensisijaisesti toimitusjohtaja. Yritysvastuupäällikkö raportoi vastuullisuustavoitteiden toteutumisesta johtoryhmälle ja hallitukselle puolivuosittain. DNA:n vastuullisuudesta vastaa viime kädessä yhtiön hallitus, joka muun muassa hyväksyy vastuullisuusraportin vuosittain.

DNA:n vastuullisuusstrategia ja -tavoitteet

DNA:n vastuullisuusstrategia koostuu kolmesta osa-alueesta: asiakas, yhteiskunta ja merkityksellinen työ. Lisäksi DNA kehittää jatkuvasti muun muassa vastuullisia hankintoja, yksityisyyden suojaa ja tietoturvaa, tapojaan noudattaa eettisiä liiketoimintaperiaatteita sekä jätteiden kierrätystä.

Strategian osa-alueet ja niiden tavoitteet on tiivistetty seuraavasti:

Markkinanäkymät tilinpäätöstiedotteen 2018 mukaisesti

Suomen talouden kasvun ennustetaan hidastuvan, mutta Suomen Pankin ennusteen mukaan BKT kasvaa edelleen maltillisesti. Odotamme matkaviestinverkon palvelumarkkinan kasvun tasaantuvan ja matkaviestinpalveluiden kilpailutilanteen pysyvän kireänä.

Mobiilidatan käyttö jatkaa kasvuaan, kun ihmiset ja yritykset käyttävät yhä enemmän digitaalisia palveluja ja verkon yli käytettäviä videopalveluja. Tästä syystä nopeampien 4G-liittymien kysyntä kasvaa edelleen ja liittymäkohtainen datan käyttö lisääntyy. Asiakkaat ovat valmiita maksamaan enemmän nopeammista datayhteyksistä. 4G-liittymien osuuden DNA:n matkapuhelinliittymistä odotetaan kasvavan seuraavien vuosien ajan.

Niin kotitalouksissa kuin työpaikoilla verkkoon kytkettyjen päätelaitteiden määrä ja IP-pohjaisten viestintäratkaisujen käyttö lisääntyy.

SMS- ja puheliikenteen ennustetaan laskevan edelleen matkaviestinverkossa. Kiinteän verkon puhepalveluiden markkina jatkaa pienenemistään. 

Kuluttajamarkkinassa nopeiden laajakaistaliittymien ja viihdepalveluiden kysynnän arvioidaan lisääntyvän, erityisesti suoratoisto- sekä tilausvideopalveluiden suosion myötä. Perinteisen maksutelevision kysynnän arvioidaan laskevan edelleen.

Kiinteän verkon laajakaistaliittymäasiakkaiden ennakoidaan siirtyvän edelleen taloyhtiölaajakaistapalveluihin ja suurempiin yhteysnopeuksiin. Kiinteän verkon laajakaistaliittymien määrän odotetaan pysyvän nykyisellä tasolla. Esimerkiksi pilvi- ja viihdepalveluiden lisääntyvä käyttö kasvattaa asiakkaiden kiinnostusta nopeaan ja suorituskyvyltään tehokkaaseen verkkoon.

Yritykset ja julkinen sektori digitalisoivat palveluitaan ja luovat kokonaan uutta digitaalista liiketoimintaa, jolloin verkkojen häiriöttömyys ja palveluiden käytettävyys ovat keskeisessä asemassa. Liikkuvan ja monimuotoisen työn lisääntyminen näkyy esimerkiksi pilvipalveluiden ja videoneuvottelupalveluiden kysynnän kasvuna. Yritykset siirtävät sovelluksiaan pilvipalveluympäristöön operatiivisen toiminnan tehostamiseksi, mikä lisää varmistettujen nopeiden yhteyksien kysyntää. 

Teollisen internetin ratkaisujen ja M2M-liittymämäärien (Machine to Machine) kasvun ennustetaan jatkuvan. Teollisen internetin yleistyessä tietoturvan ja tietosuojan sekä verkon toimintavarmuuden merkitys korostuu entisestään.

Ensimmäisenä 5G-tekniikasta merkittävästi hyötyvänä käyttökohteena DNA näkee kiinteän langattoman laajakaistan. Tämän avulla voidaan toteuttaa laadukasta tietoliikenneyhteyttä vaativat palvelut monissa niistäkin kiinteistöistä, joihin valokuituyhteys ei ole saatavilla tai joihin sen toimittaminen tulisi asiakkaalle huomattavan kalliiksi. Myöhemmin 2020-luvulla 5G-teknologiaa tullaan todennäköisesti hyödyntämään laaja-alaisesti monissa muissakin käyttökohteissa kuten esimerkiksi älyliikenteessä ja terveydenhuollossa.

DNA:n tulosohjeistus vuodelle 2019 

DNA arvioi liikevaihdon pysyvän vuonna 2019 samalla tasolla kuin vuonna 2018 ja käyttökatteen kasvavan merkittävästi vuodesta 2018. DNA:n rahoitusaseman ja maksuvalmiuden arvioidaan pysyvän hyvänä.

DNA:n tulosohjeistus vuodelle 2019 on esitetty huomioiden IFRS 16 -standardin vaikutukset. Vuoden 2019 alusta käyttöön otetulla IFRS16 -standardilla arvioidaan olevan vuoden 2019 käyttökatteeseen noin 17 miljoonan euron positiivinen vaikutus. IFRS 16 -standardilla on hyvin vähäinen vaikutus liiketulokseen.